Suomalainen keskimäärin vaikenee aidoista tunteistaan!

Kuulun ilmeisesti miehenä siihen vähemmistöryhmään miehiä, jotka tekevät omista ajatuksistaan ja tunteistaan melko usein sanallisia jopa julkisesti. Itseäni alkoi kiehtoa kysymys, että paljonko suomalaiset keskimäärin vaikenevat aidoista tunteistaan. Laulaahan Kari Tapio laulussa ’Olen suomalainen’: ”niin paljon kiellettyä rakkautta” jne. Siksi olenkin saanut somessa osittain kyseenalaisen maineen, koska olen tuonut aidot tunteeni ja jopa kielteiset tunteet julkisesti esille.

Paradoksaalista silti, että paljon enemmän olen tuonut julki rakkaudellisia ja romanttisia tunteita etenkin viime vuosina julkisesti kuin kukaan tietämäni julkinen some-viestijä. Koen tehneeni näin velvollisuuteni eli ajattelen etsivän löytäneen ihailevat signaalini somesta lähinnä tiettyjä naisia kohtaan. Vahva romanttinen kohtaaminen tuntuu ehkä jopa vuosikausia siltä varsinkin nuorena, että olisi lähes mahdotonta elää ilman mielitiettyään, mutta iän, viisastumisen ja kyynelien jälkeen tunneside asettuu uomaansa, vaikka silti voi olla mahdotonta unohtaa romanttisesti latautuneita kohtaamisia, etenkin silloin jos aivoterveys pysyy hyvänä ilman dementiaoireita.

Olisihan se kaiketi aivan upeaa, jos joku nainen elämäni varrelta tunnustaisi joskus minullekin itseni olleen mielenkiintoinen heppu. Naiset eivät ehkä useinkaan puhu tunteistaan rehellisen aidosti, kuten me ns. putkiaivoiset miehet, eikä miehistäkään harva uskalla olla avoin tunteistaan, koska yhteiskuntakulttuurimme vaalii vaikenemisen kulttuuria. Sanoohan suomalainen eetos, että hän kellä onni on, hän siitä vaietkoon.

0
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen syntynyt vuonna 1978 Pirkkalaan. Muutin vuonna 2002 Tampereelle saunalliseen poikamiesasuntoon. Olen asunut kauden myös Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla 1993-94, varusmiespalveluksen yhteydessä silloisessa Kuoreveden Hallin ja Tikkakosken Ilmavoimien varuskunnissa, mielisairaalan suljetulla osastolla vuonna 2004 Pitkäniemen sairaalassa Nokialla kolmesti ja Peltolan mielisairaalan suljetulla osastolla Oulussa kahdesti vuonna 2015. Lisäksi asuin jopa opiskelijasoluasunnossa kausia vuoden 2003 aikana Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran kurssikeskuksessa. Avioiduin vuoden 2008 syksyllä ja avioero koitti vuonna 2015. Asun toistaiseksi Oulun Rajakylässä. Edelleen iloa elämääni tuovat lähisukuni, harvat ystävät ja tietenkin erityisesti kaksi kouluikäistä poikaani. Työkokemusta minulla on lähinnä metalliteollisuudesta ja koulutusta tekniikan ylioppilaana. Internetin keskusteluissa olen ollut mukana vuoden 2004 kesästä alkaen. Esittelyni loppuun miete: Onkohan kateus ja ahneus toisiinsa sidoksissa olevia tunteita, kun sanoohan vanha suomalainen sananparsi, että "kateus vie kalatkin vedestä."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu