Unia kuolleista työkavereista

Olen nähnyt muistaakseni joitakin vanhoja jo kuolleita työkavereitani unessa. Tänä yönä heräsin merkilliseen uneen, kun tuotantolinjamme nokkamies Jorma oli kylässä luonani täällä Oulussa. Muistelin unessa, että hänellä oli jotain terveyskremppaa, mutta silti hän vaikutti hyvin elinvoimaiselta ja avuliaalta itseäni kohtaan. Jorma kysyi, että tarvitsenko jotain, ja sanoin että tuo vaikka Colaa sitä halvinta laatua. En ole liikuttunut pitkään aikaan mistään asioista tunteellisesti, mutta nyt tunnen itseni itkuiseksi ja surumieliseksi. Jorma on kuollut jo reilut 15 vuotta sitten. Heräsin unien keskellä siihen, kun näen erään isoveljeni puhelimen soivan eli olen näkymättömänä tarkkailijana veljeni luona.

Kieltämättä kuolema mietitytti herättyäni siinä mielessä, että miten joidenkin kuolleiden läheisten vaikutus säilyy niinkin pitkään heidän kuolemansa jälkeen. Työkavereiden merkitys voi olla monille suurempi elämässä kuin sitä työelämän kiireessä käsittääkään.

+1
KimmoHoikkala
Sitoutumaton Oulu

Olen vuonna 1978 syntynyt mies Pirkkalassa. Sain oppivelvollisuuteni suoritettua silloisessa Kuttulan koulukodissa Mäntyharjulla vuonna -94. Ylioppilaaksi kirjoitin vuoden -98 keväällä Tammerkosken lukion aikuislinjalta (iltalukio). Olen saanut ilmavoimien sääaliupseerin koulutuksen Tikkakoskella varusmiehenä saapumiserässä 2/98. Työhistoriani alkoi lehdenjakajana kesällä -97 vuosiloman sijaisena ja jakopiirini alueella sijaitsi myös silloinen kotini. Syksyllä -97 aloitin Galvanoimis Oy:n palveluksessa kuumasinkityslaitoksen työntekijänä Pirkkalassa ja olin palveluksessa vuoden 2002 loppuun. Olen opiskellut silloisella Tampereen teknillisellä korkeakoululla vuosina 1999-2002 konetekniikkaa. Sairastuin vähitellen psykoottistasoiseen masennukseen vuoteen 2004 mennessä. Kävin työkokeilussa vuonna 2008 vanhan työnantajani eli nykyisen Aurajoki Oy:n palveluksessa kolmivuorotyössä Pirkkalassa. Olen tehnyt etenkin vuosina 2013-2014 kokemusasiantuntijaluentoja mielenterveydellisestä kuntoutumisesta. Vuonna 2017 minut valittiin Suomen skitsofreniayhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 2010 julkaisemani omaelämäkerran nimi on Kuntoutujan tie ja se kirjoitettu salanimellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu