Hei. "Harhaluulomaan "kuningas" menee "puhujapönttöön" ja julistaa;"

Me oomme' onnellisin kansa, mutta hänellä ei ole rohkeutta,"rahvailta" kysyä; onko toteamus, vain, "harha- ansa." Mitenkä onnellisin olla vois, jos Jeesuksest' ei mitään tiedä. Eikä edes Hänen nimestään, minkänvertaa, puhua siedä. Sitä ketä oikein rakastaa, Häntä ajatuksin, uneksii ja kaipaa. Huomaahan, sen silloin toisetkin; miksi meinaa hän mennä, päin aitaa. Jeesusta oikein, kun rakastaa; ei hampaat toimi vetoketjun lailla. Suu se tahtoo avautua vaan ja on kuin mieltä vailla; Jeesuksest' tahtoo vain todistaa; ootko kuullut sä uutista suurta: Hän on meidät luonutkin ja on, sun suuntunnustustast', vain, vailla. Jeesus: Minut, ken ihmisten edessä tunnustaa, hällä varma Tie on Isän luokse. Nyt voit alkaa jo ilosta pomppimaan ja kerran, ilossas', luoksensa juokse. Tuhlaaja poika jos laahusti, kun kotihin tuli hän kerran, niin nyt muista, vuorenvarmasti; Hän odottaa, jo kädet, "sepposen" avoimina ja yllänsä turkis', miellyttävän lämpimä ja sydämmenns', sykkii, vain, yksin sulle. Isä parhaimmat pidot lapselleen, ei pöydästä lihaakaan puutu. Hän, kun on turhista suuttumaton, ei Hän suuttuvan tarpeesta muutu. Tulkaa kanssani rakkaat karkeloimaan, sain pojan vielä vanhuutein' päiviin. Miks' ei torvia soitettais', miks' ei ilolauluja laulettais' ja harjoiteltais', me tuleviiin päiviin? Kiitos.   Siunaten, Lasse Hietanen.   

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu