Hei. Pyhäpäivät, jos meiltä otettais' pois: Olo pahempi, kuin Saharassa.

Sieltäkin keitaan löytää voi, missä levätä ja virvoittua. Kaiken Herra, kun hyväksi Loi, ei pelkkää aavikkoa. Vaan, aavikon laajan keskellekkin, Hän laittoi, myös keitaita. Tiesi, lapset tulevat samoamaan, läpi pölyävän erämaan. Kamelin jalat, nestejäähdytteisiksi, jo teki, Hän, Luodessaan. Elämän ylläpito, niin tärkeä, ei siitä saanut tinkiä. Siksi, myös lepopäivän tärkeän, Hän meille, myös, varasi ja valmisti. On Rakastavat Hänen ajatuksensa: Että, tavattaisi, me, kerran taivaassa. * Sana elämään -komm. Raam. 1 Moos. 2: 3, ja Jumala siunasi seisemännen päivän ja pyhitti sen, sillä silloin Hän lepäsi kaikesta luomistyöstään.  Komm. os: 2:2-3 Nykymaailmassa arvostetaan työtä ja toimintaa. Meno voi näyttää siltä, kuin aina täytyisi tehdä jotakin eikä koskaan voisi levätä. Jumala on esimerkillään osoittanut, että lepääminen on tarpeen ja oikein. Myös Jeesus ja opetuslapset nousivat veneeseen päästäkseen pois väkijoukkojen luota (Mark. 6: 31-32). Ei siis ole yllätys, että tarvitsemme lepoa. Lepo on palvelemisen edellytys. 2: 3 Kun kerrotaan Jumalan siunanneen seitsemännen päivän, tarkoitetaan, että Hän varasi sen pyhitettäväksi. Kymmenen käskyn laki sapattimääräyksineen edelleen korostaa jaottelua työhön ja lepoon (2. Moos. 20: 1-17).  Kiitos. Siunaten, Lasse Hietanen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu