Hei. P.T.S. v.-39, Hebr. 6:11-20, Toivomme hartaasti, että kukin teistä osoittaa

samaa intoa ja säilyttää toivon täyden varmuuden loppuun asti, 12. ettette veltostuisi (Tai ”laiskistuisi”; ”taantuisi hengellisesti”) vaan seuraisitte niitä, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä on luvattu.  JUMALAN LUPAUS ON VARMA  13. Jumala antoi Abrahamille lupauksen ja vannoi itsensä kautta, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, jonka kautta vannoa. 14. Hän sanoi: ”Totisesti, Siunaamalla minä sinut Siunaan ja lisäämällä sinut lisään”, 15. ja niin Abraham (Kirjaimellisesti ”hän”) kärsivällisesti odotettuaan sai sen, mitä oli luvattu. 16. Ihmiset vannovat jonkun itseään suuremman kautta. Vala on heille asian vahvistus ja lopettaa kaikki vastaväitteet. 17. Koska Jumala tahtoi lupauksen perillisille vieläkin vakuuttavammin osoittaa, että Hänen päätöksensä on muuttumaton, Hän vakuutti sen valalla. 18. Näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei voi valehdella, me näin saamme voimakkaan rohkaisun, me jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta. 19. Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle asti. 20. Sinne Jeesus meni edelläjuoksijana meidän puolestamme, kun Hän oli tullut ylipapiksi ikuisiksi ajoiksi, Melkisedekin järjestyksen mukaan.  Komment. os. 6:11-12 Toivo auttaa meitä pysymään kestävinä uskonvaelluksessamme. Meille on luvattu voittopalkinto, jota kohti kilvoittelemme (Fil. 3:14).  6:15 Abraham odotti kärsivällisesti, että Jumalan antama lupaus jälkeläisestä toteutuisi. Ehti kulua 25 vuotta lupauksen saamisesta, ennen kuin Iisak vihdoin syntyi (1. Moos. 12:7, 13:14- 16, 15:4-5, 17:16, 21:1-3). Koetuksemme ja kiusauksemme ovat usein niin raskaita, että ne tuntuvat kestävän ikuisuuden. Niin Raamattu kuin toisten uskovien todistukset rohkaisevat odottamaan Jumalan aikataulua silloinkin, kun kärsivällisyytemme on koetuksella.  6:17 Koska Jumala on luotettava ja pysyy aina samana, myös Hänen lupauksensa ovat luotettavia ja muuttumattomia. Luvatessaan Abrahamille jälkeläisen Jumala vannoi itsensä kautta, että niin tapahtuu. Vala oli yhtä varma kuin oli Jumalan nimi, ja Jumalan nimi on yhtä varma kuin Hänen Jumalallinen luontonsa.  6:18-19 Jakeessa mainitut muuttumattomat asiat ovat Jumalan lupaus ja Hänen valansa. Jumala on itse totuus, eikä Hän voi valehdella. Siksi voimme olla varmoja siitä, että Hän pitää lupauksensa. Meidän ei myöskään tarvitse pelätä, että Hän muuttaisi suunnitelmiaan. Toivomme on varma ja luja. Se on ankkuroitu Jumalaan, ja se pysyy muuttumattomana, samoin kuin ankkuri pitää laivan paikoillaan. Kun lähestymme Jumalaa uskossa totuutta etsien, Hän hyväksyy meidät lupauksensa mukaan ehdoitta. Hän pelastaa meidät synnin vallan alta, kun pyydämme sitä vilpittömästi. Tämän tietäminen rohkaisee ja antaa uskonvarmuutta.  6:19-20 Temppelin sisimpiä huoneita, pyhää ja kaikkeinpyhintä, erotti esirippu. Se esti ketään astumasta, katsomasta tai edes pikaisesti vilkaisemasta kaikkeinpyhimpään (katso myös 9:1-8). Ylipappi pääsi sinne kerran vuodessa sovittamaan koko kansan synnit Jumalan kasvojen edessä. Kristus taas on Jumalan luona joka hetki. Hän on ylipappi, joka rukoilee jatkuvasti puolestamme.  Kiitos. Siunaten, Lasse Hietanen.   

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu