Viimeinen kevät 1944 Salmissa
6.6.44 ti Sedän hevonen ollut ½ p. parina äestetty kesannolle kuuluvat Tapurissa 2, sekä riihen luo 2 sarkaa – kylv. Herne loppu 5 kg riihi sarkaan ja pellavan siemen 4 kg – Riihi-lato sarka.
6.6.44 alkoi Normandian maihinnousu 7.6. ke Vedetty laudat pihaan Mikkoselta – 5 kuormaa – korjattu lampaiden aitaa saunan luota. Maihinnousu alkanut tänä aamuna. Isä korjailee aitaa.
6.6.44 alkoi Normandian maihinnousu 7.6. ke Vedetty laudat pihaan Mikkoselta – 5 kuormaa – korjattu lampaiden aitaa saunan luota. Maihinnousu alkanut tänä aamuna. Isä korjailee aitaa.
8.6. to Ladottu laudat pihassa pinkkaan. Oltu Ligojärvellä hevosella pyykillä.
9.6. pe Tehty takaveräjälle vasikoille aitaa, kynn. Ryytimaata, nuohottu uunin korsteenit. Isä metsässä aitaa latoo.
Leningradin rintama aloitti tykistökeskityksen Valkeasaaren ja Suomenlahden välillä klo 6. Sen jälkeen tunnusteluhyökkäyksiä.
12.6. ma Pilvinen, yöllä taas vähä satoi. Alettu vetää lantoja tanhuasta, 1L.6-7 saralle 18 kuormaa ja samassa 1 niistä kynnetty. Isä Olgan luona joella aitaa latoo – karjamaaksi.
17.Divisioona ja 20. Pr saavat käskyn siirtyä Aunuksesta Kannakselle
13.6. ti Isä Olgan luona aitaa latoo II päivä. Kynnetty riihi sarka ja äestetty sekä tuotu aidanpano kaato koivuja.
13.6. ti Isä Olgan luona aitaa latoo II päivä. Kynnetty riihi sarka ja äestetty sekä tuotu aidanpano kaato koivuja.
Sisäänmurto Kuuterselässä
14.6. ke Aamusta 4s päivä sateen sekaista. Isä mukana, Tapuriin vedetty lantaa 2lle saralle ja kumpikin äestetty. Äiti myi taimia – milloin minne n 200:- edestä. Sauna ilta.
15.6. to Aloin kaivaa ojaa, iltaan. Isä Annin luona yöksi Luhmaan – Karjapihaan. [Ragnar Nordströmin kesäpaikka] Saanut käskyn astua – Is palv. Salmiin.
Salmin sotilassairaalan SS 67 evakuointi alkoi
16.6. pe Junalla Salmiin – Is palv. alkanut siltavartiossa. Juhlat ”Maakunta” peruutettu sekä piispan saapuminen.
Ylipäällikkö antaa käskyn Itä-Karjalan evakuoimiseksi. Maaselän ja Aunuksen Ryhmät saavat käskyn vetäytyä Suomen rajalle.
17.6. la Olin Salmissa, j.p.p. saatu astumismääräys ja luov. varusteet tultu junalla – saunalle. Yötä kotona.
Pekka Missin sotilaspassi: ”Saapunut 17.6.44 27. TK/RTR 13 (Rannikkotykistörykmentin 13 kahdeskymmenesseitsemäs tukikomppania) ja vapautettu 4.10.44 Ollut tst.läh.”
18.6.su Aamusta k. 8 läksin Viteleen kokoontumispaikkaan. Hei! Hei!
Oltu jo Vitelessä, saatu uudet varusteet saman päivän iltana audoilla – Mantsinsaareen, heitin sivilit Harleen – matkan verrella suunn. Samana päivänä suuri tulipalo Virtelässä Ignoin, Rajaoron ja Bunda Feodoran talot poroksi paloivat.
19.6. ma Oltu Härkämäes ja yöksi menty Työmpäisten koululle.
Isäni aloitti päiväkirjan kirjoittamisen 1.5.1942 kun palasimme talvisodan evakosta Jalasjärveltä kotiin.
Kaksi vuotta ehdimme olla. Nämä juhannuksen edeltävien päivien elämä on ollut ihmeellistä – vaikka sota kiihtyy jokapuolella, niin porukka ei kun kaivaa ojaa, levittää lantaa, kyntää ja kylvää.
Ilmoita asiaton viesti
Isäni Arvo Kokko (s. 20.6.1918 Salmi) ei yleensä säälitellyt, jossitellut tai ”jäänyt tuleen makaamaan”, mutta muutamia kertoja muistan hänen päivitelleen kolmesti muuttaneiden karjalaisten kohtaloa. Olet selvästikin esimerkki juuri näistä kotiseudulleen palaamaan ehtineistä evakoista.
Varsinaiset evakuoinnit tehtiin ilmeisesti viranomaisten määräyksestä, mutta mikä mielestäsi sai karjalaisväestön lähtemään jatkosodan aikana takaisin itään? Miten varmana kansan keskuudessa pidettiin sitä, että evakkopainajainen olisi lopullisesti ohi, kun ympärillä kuitenkin riehui maailmansota?
Ilmoita asiaton viesti
Talvisodan jälkeen Saksa oli ylivoimainen Euroopassa, löi Ranskan, valloitti Belgian, Hollannin, Tanskan, Norjan, suurimman osan Eurooppaa. Saksa oli sotilaallisesti ehdoton ykkönen.
Neuvostoliitto oli valloittanut vain Puolan itäosan ja Baltian maat ilman vastarintaa.
Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 1941 kaikki uskoivat Saksan voittoon. Samanaikaisesti meitä evakoita oli täällä Suomessa melkein puoli miljoonaa suomalaisten jaloissa. He halusivat päästä meistä eroon ja me evakot halusimme päästä takaisin kotiin. Vain sellaiset joilla ei ollut Karjalassa maata eikä taloa ja jotka onnistuivat saamaan työpaikan Suomesta eivät muuttaneet. Pieni osa muutti takaisin 1941 syksyllä ja suurin osa keväällä 1942.
Kahden vuoden aikana Karjalassa rakennettiin lähes kaikki uudestaan. Tuskin kukaan epäili uutta evakkoa.
Vihollinen aloitti lopullisen hyökkäyksen 10.6.1944 Kannaksella. Silti isäni kirjoitti päiväkirjaan:
14.6.1944 … Tapuriin vedetty lantaa 2lle saralle ja kumpikin äestetty. Äiti myi taimia…
15.6. to Aloin kaivaa ojaa, iltaan…
Ilmoita asiaton viesti
Evakoilla, minun äitin perhheellä ei ollu kotia missään, kulit ympäri Suomea, Jalasjärvi, Liperi jne. ja halusit vaan takasin, kunnes pakko taas lähteä. Tuo sinun kirjotus on niin koskettava, voi voi.
Ilmoita asiaton viesti