Kompastelin Tanssin Talossa

Olin aikoinani yli kymmenen vuotta Turussa töissä Alvar Aallon piirtämässä talossa.

Se oli 1930-luvulla suunniteltu niin nerokkaasti, että sopivasti muuntelemalla kaikki toimi vielä 2000-luvulla – paitsi kirjapaino, joka oli uuden teknologian ansiosta siirtynyt lähiöön. Vanhoilla painokoneilla kyllä kuulemma painettiin vielä Indian Times, mutta kuorma-autot eivät oikein enää mahtuneet porttikongista.

Minun aikoinani vessoissa oli vielä puiset istuinrenkaat ja kannet, varmaan Aallon suunnittelemia nekin. Vetäminen suoritettiin ketjulla. Toimi. Sitten kellokorttihärpäkkeen viereen saatiin aloitelaatikko. Ensimmäinen aloite oli, että ”vessaan tarttis saara lukulamppu”. Sen jälkeen aloitelaatikko muuttui varmaan umpipuiseksi. Mutta aloitteen tekijä oli oikeassa: myös vessan sähkölamput olivat suurin piirtein Alvar Aallon aikakaudelta, eikä Ilta-Sanomien Kymmenen kysymyksen vastauksia huononäköisempi päässyt millään lunttaamaan.

Kerran jututettavana oli arkkitehti ja vammaisasiantuntija Maija Könkkölä. Koska vieras oli eliittiluokkaa, saimme esitellä herrasväelle tarkoitettua pääportaikkoa.

Guruna Maija Könkkölä huomautti heti, että portaiden kaiteet oli suunniteltu väärin, eli liian lyhyiksi. Mutta arkkitehtinä hän antoi virheen anteeksi Aallon nimeen.

Samaan asiaan törmäsin taas, lähes 40 vuotta myöhemmin.

Kaide kevytjalkaisille. 40 vuotta myöhemmin.

Pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Tanssin Taloon. Olin huikean haltioitunut esityksestä, etenkin Tero Saarisen ja AtteKilpisen Huntista Igor Stravinskin Kevätuhrin tahtiin. Mikä äänentoisto ja akustiikka! Erkko-salin katsomo on tietysti jyrkkä, jotta viimeiselläkin penkkirivillä nähdään jokainen tanssiliike varpaita myöten. Yhtä jyrkät ovat katsomon portaat.

Mikä pahinta, katsomon portaiden kaide loppui ennen aikojaan, eli kolme porrasta piti kavuta/laskeutua ilman kaidetta. Nyt olisi Maija Könkkölälle ollut tilausta.

EU:ssa on valmisteilla julkisrakentamista koskeva esteettömyysdirektiivi ja Suomeenkin on toivoa saada ensi vuonna uusi vammaispalvelulaki, jossa entistä tarkemmin todetaan julkisen rakentamisen esteettömyydelle asetettavat vaatimukset. Asia on jo ennakoitu esimerkiksi Keskustakirjasto Oodissa. Hyvä opas on myös yliarkkitehti Niina Kilpelän teos Esteetön rakentaminen ja ympäristö. Oppaasta selviää, että alimman portaan kohdalla kaidetta pitäisi olla 30 cm alimman portaan yli.

Yhtä surkea on narikan sijainti: kapean portaikon päässä palttookautena jonottaminen vei jo osan syntyneestä haltioitumisesta kuin anopin kevätjäihin. Miksi ihmeessä arkkitehdit eivät ota huomioon huonosti liikkuvia? Vai onko yleisöedellytys se, että senkin pitää liikkua kuin tanssija ikään? No, ainahan uudisrakennuksiakin joudutaan korjailemaan. Toivottavasti muuten hienon kokonaisuuden suunnitelleet toimistot JKMM arkkitehdit & ILO arkkitehdit tekevät jotain ahtaalle portaikolle ja kaiteille. Minä kun en ollut yksinäinen huuto ihanassa illassa.

Yritin kirjoittaa asiasta naamakirjaankin, mutta jostain syystä sinne olikin ilmestynyt neljä vuotta vanhoja synttäriuutisia. No, somehan on ikkuna narsistin sieluun ja Facebook on oopiumia kansalle.

+2
marjakrons
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja, mummi, rotissööri ja uimamaisteri, joka kertoo kokemistaan elämyksistä eikä harjoita kritiikkiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu