Lillanin Katrina on neljän naisen triumfi

Nyt kuullaan Lilla Teaternissa kaustislaisen kansanmusiikkisävelmien rinnalla huikeaa musikaalilaulantaa ja hiphop-rivitanssia. Teatteri on ottanut ohjelmistoon uuden kamarimusikaalin, Aili Järvelän (kyllä, kaustislaista musiikkisukua) säveltämän, Jakob Höglundin ohjaaman Katrinan. Pohjana on Sally Salmisen samanniminen romaani. Katrina on talollisen tytär Pohjanmaalta, joka rakastuu hurmaavaan tyhjätaskuun suupalttiin, merimies Johaniin, ja joutuu elämään saaristolaismökissä lapsikatras jaloissa, leipäjauhot tiukassa. Katrina on tarina vahvasta naisesta, oikeudentunnosta ja rakkaudesta.

Nimiosassa loistaa musikaalin osaava heleä-ääninen Emma Klingenberg ja paljastaa Katrinan sielun: sisun ja uskon parempaan huomiseen. Samalla tavoin loistaa koko muusikko-näyttelijäryhmä, Järvelän ja Klingenbergin rinnalla Ulriikka Heikinheimo ja Senni Valtonen. Lauluäänet ja soittimet ovat hallussa. On huilua, klarinettia, viulua, sähköpianoa, harmoni, pari kannelta, haitari ja kellopeli ja kaikki siis vain kolmen vahvan soittoniekan käsissä.

Ohjaajan rinnalla dramaturgi Kaisa Lundán on ilmeisesti hakenut perusjuonesta huumoria, eli kyllä me nauroimme niin. Myös Heini Maarasen lavastus ja hupaisa rekvisiitta löivät lisää löylyä. Samu-Jussi Kosken puvustus riitti kannattelemaan tarinaa. Pyykkinarulla riippuvasta mustasta palttoostakin saatiin kohtalokas lehmä.

Sally Salmisen romaanin pohjalta on tehty musikaali jo 1990-luvun lopulla. Säveltäjä oli Ahvenanmaalta kotoisin ollut musiikkimies Jack Mattson. Ensi kesänä Mattsonin Katrina tehdään suurtuotantona Ahvenanmaalla uudestaan. Kapellimestarina on Anna-Maria Helsing. Musikaalia on Ahvenanmaan lisäksi esitetty mm. Kuopiossa, kun Tampereella se taas oli viime vuonna puhenäytelmä, joka perustui Juha Hurmeen tuoreeseen käännökseen.

Sally Salminen kirjoitti romaanin Katrina ollessaan piikomassa Amerikassa ja voitti esikoisteoksellaan vuonna 1936 merkittävän palkinnon. Kirja on käännetty kahdellekymmenelle kielelle ja Salmiselle ehdotettiin kolmasti Nobel-palkintoa – yksi hänen tukijoistaan oli Selma Lagerlöf. Myöhemmin hän kirjoitti parikymmentä romaania, esseekokoelmia ja runoja, kaikki yleensä toisella kotimaisella. Sally Salminen komeilee ahvenanmaalaisessa postimerkissä ja hän antoi nimensä laivanvarustaja Algot Johanssonin Sally-varustamolle. Olipa traagisen Estoniankin nimi alun perin Viking Sally.

(Olisikohan Sally Salmisen pikkuserkku, muuutaman vuoden Sallya nuorempi Anni Blomqvist saanut Katrinasta innoituksen Myrskyluoto-sarjaansa? Sarja ilmestyi vasta yli 30 vuotta Katrinan jälkeen. Nythän Myrskyluotoon voi tutustua elokuvassakin. Tiina Lymin ohjaama ja osin Blomqvistin pohjalta käsikirjoittama elokuva on mielenmaisemaltaan Katrinaa. Ja komeaa kuultavaakin: Lauri Porran sävellys ja Dalla Stasevskan johtama Lahti Sinfonietta osaavat, mitä nyt elokuvan loppuun on ympätty Lasse Mårtensonin tuttu Myrskyluoto-teema kovin sähköisenä.)

———-

Lisää tietoa aiheesta mm. Sally Salminen: Katrina 1936, suom. Juha Hurme 2018, Ulrika Gustafsson: Valoisa kaupunkini. Sally Salmisen elämä ja teokset 2019, suom. Laura Jänisniemi 2021