Listakuningatar Oranen miettii jo Armi Ratiaa

Raija Oranen on tehnyt kirjoja myös koirista. Nyt kaverina Hietsun torilla on Topi.

Tänään sunnuntaina onnitellaan kirjailija Raija Orasta. Hänen uusin kirjansa, viime viikolla ilmestynyt ISO on Helsingin kaupunginkirjaston varausluettelossa heti kivunnut listan halutuimmaksi kirjaksi.

Eikä varmaankaan syyttä suotta. ISO (Otava 2022, 476 s.) tarkoittaa kirjan nimessä vuorineuvos Gustaf Serlachiusta eli miestä, jonka ansiosta Mänttä on tänään varteenotettava taidekaupunki. Kirja on taattua Orasen viime vuosien tekniikkaa: luetaan merkkihenkilön elämäkertoja ja niihin liittyvää historiallista materiaalia. Tehdään niiden päälle eloisa fiktio, jossa on lihaa ja verta eli tunteita, hyveitä, paheita, ihmissuhdekiemuroita, vihaa, rahaa ja rakkautta. Kyllä koukuttaa.

Tapasin Raija Orasen Helsingin Hietalahdentorilla viime torstaina. Olin jo lukenut lämpimäisiksi saamani kirjan ja pitänyt siitä samaan tapaan kuin Raijan edellisistäkin merkkimieskirjoista. Ainoa puute kirjassa on, ettei vain muutaman painovirheen kustannustoimittaja ole liittänyt kirjaan isoa sukupuuta. (Raha nai rahaa, ja sen Raija kyllä tietää. Työskentelihän hän siihen aikaan, kun laulettiin kahdestakymmenestä perheestä, vasemmistolehden eduskuntatoimittajana.)

Mutta miksi Hietalahdentori? Siksi, että Raijasta on tullut Hietsun eli varsinkin hallin vietnamilaisravintolan kantakundi. Raija ja Jyrki Oranen asuvat nyt Hietalahdenrannassa, Laila Hirvisaaren entisessä kodissa. Vuokraisäntä on Otavan Kirjasäätiö ja rappukäytävässä lukee suurin piirtein joka kolmannessa ovessa Reenpää.

Oraset ovat pitkän avioliittonsa aikana asuneet kymmenissä eri osoitteissa. Välillä kului pitkiäkin aikoja Veikkolassa ja talvet elettiin Espanjan Aurinkorannikolla. Nyt sekin on jäänyt piipahduksiksi. Uudessa kauniissa kodissa on hyvä karma, monen kirjallisen asukkaan jälkeen jättämä. Merenrannassa on hyvä kävelyttää Topi-koiraa ja pihalle avautuva pikkuruinen parveke loistaa syyskesän kukista. Ja se Hietalahden makumaailma on käden ulottuvilla.

Yhdeksi tunniksi suunniteltu lounastapaamisemme venyy kolmeen, eikä Raija päästä minua lähtemään, ennen kuin mukaani haetaan se ainoa presidenttikirja, jota en ole ehtinyt lukea. Toinen mies –teoksen päähenkilö on Risto Ryti, mies joka ei koskaan etsinyt valtaa, mutta valta löysi hänet. Ei ihme, että Ryti pankkimiehenä on myös tärkeä sivuhenkilö Gösta Serlachiuksen taloussotkuissa. Oranen pitää Ryti-kirjaa parhaimpana presidenttikirjoistaan. Vai olisiko paras kirja vielä työn alla? Sen päähenkilö kun on Armi Ratia.

marjakrons
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja, mummi, rotissööri ja uimamaisteri, joka kertoo kokemistaan elämyksistä eikä harjoita kritiikkiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu