Merkkihenkilötkin sairastivat

Historia tuntee ison joukon suurmiehiä ja -naisia, joitten ristinä oli mitä moninaisimpia vaivoja. Oli epookkiin kuuluneita diagnostisoituja tauteja, mutta myös uupumusta, masennusta ja mielen sairauksia. Heikkous ja hauraus voivat tuoda mukanaan herkkyyttä ja kyvyn nähdä maailma erilaisin silmin.

Oman sairautensa uuvuttama kulttuurihistorioitsija ja kirjallisuudentutkija Susanna Suomela on koonnut tietokirjan UUPUNEET Rakkaudentunnustus hauraille merkkihenkilöille (WSOY 2023, 400 s.) joka tosiaan johdattaa lukijat heikkouden historian maailmaan merkkihenkilöitten kautta.

Suomela kirjoittaa merkkihenkilöistä myös oman itsensä sairastamisen ja urataistelunsa kautta hauskasti. Kirja onkin omistettu niille masentuneille, jotka hampaat irvessä esittävät reipasta. Tuttua varmaan monelle kahdeksasta lukijastani… Suomela aloittaa Virginia Woolfista ja jatkaa Sylvia Plathilla. 

Yksi uupuneista, Abraham Lincoln, sen sijaan kuoli naurussa suin, olihan hän teatterissa seuramassa mielifarssiaan Our American Cousin. Suomelan Lincoln on melankolinen Messias, jonka terveydentilaan on yhdistetty Marfan-oireyhtymä ja krooninen masennus, jolla oli vahva perinnöllinen tausta. Tuttu lääkäri määritti tilan tosin hypokondriaksi, luulosairaudeksi. Abea lääkittiin mm. elohopealla, jonka käytön hän itse lopetti presidentiksi tultuaan. Suomela on löytänyt kirjaansa mielenkiintoisen ja perusteellisen selvityksen elohopeasta lääkkeenä.

Yksi Suomelan tutkimista merkkihenkilöistä oli kirjailija Charles Dickensin vaimo Kate, jonka terveydentila kuvataan Suomelan lisäksi mainiosti Ralph Fiennesin ohjaamassa elokuvassa The Invisible Woman – kielletty rakkaus. Elokuva kertoo Dickensin salarakkaudesta näyttelijänalku Nelly Ternaniin. Katherinea esitti hieno brittinäyttelijä, kypsillä kymmenillä arvostusta ja palkintoja saanut Joanna Scanlan.

Hätkähdyttävin lienee Suomelan piiruntarkasti, luotettaviin lähteisiin perustuva selvitys John F. Kennedyn sairauksista. Hypotyreoosi, joka monia edellä kerrottujakin vaivasi, oli Kennedyn kohdalla pienimpiä vaivoja. Jackilla oli lisämunuais- ja kilpirauhaslääkityksen lisäksi kainalosauvat ja teräskorsetti sotavammojen seurauksena ynnä luonnollisesti myös tiukka kipulääkitys. Mayo-klinikalla hänellä todettiin pohjukaissuolentulehdus ja spastinen koliitti, nykyään ärtyvän suolen oireyhtymä.

Myöhemmin löytyi Addisonin tauti, ilmeisesti seurauksena vuosikausia jatkuneesta kortisonilääkityksestä. Yhden päivän lääkelistalla oli kenties omana aikanaan maailman mahtavimmalla miehellä askorbiinihappo, hydrokortisoni, prednisoni, metyylitestosteroni, liotyroniini, fludrokortisoni, difenoksylaattihydrokloridi ja atropiinisulfaatti, B1 ja B12 -vitamiinit, prokaiinipistokset tarvittaessa useita kertoja päivässä, samoin amfetamiinipistokset. Lukijoistani numerot kuusi ja seitsemän ovat apteekkialan ammattilaisia, joten he todennäköisesti tarkistavat vielä lääkecocktailin vahvuudet ja pyörittelevät silmiään. Uskon, että moni muukin innostuu Suomelan Uupuneista päästyään tähän asti.

Kennedyn ja Lincolnin ohessa myös presidentti Roosevelt käsitellään. Hänen vaivansa eivät usein näy, Jaltan kongressia esittävässä jääkaappimagneetissanikin mies istuu melko ryhdikkäästi hymyssä suin Churchillin ja Stalinin välissä. Mutta vaivansa oli Rooseveltillakin, joka kantoi ne miehuullisesti (tai sitten muut kantoivat häntä).

Merkkihenkilöiden sairaaseen sarjaan Suomela liittää vielä Marcel Proustin, Charles Darwinin, Claude Monetin ja Rafael Wardin. Kaikilla on omat sairaskertomuksensa ja niitten lomaan Suomela sitoo näppärästi omaa tosikertomustaan tutkijana ja potilaana. Luettu teos on mukava, älykäs kokemus, etenkin jos viitsii vilkaista loppuun liitettyä luotett

avan oloista lähdeluetteloa.