Naiset kirjoittavat naisista vahvasti ja viisaasti

Kyllä naiset osaavat kirjoittaa naisista. Ja toki miehistäkin. Nyt eteen tuli kolme naiskirjailijaa, jotka kirjoittavat vahvasti ja viisaasti.

Ulla-Leena Lundbergin Liekinkantajat (Teos&Förlaget 2022, 394 s., suom. Leena Vallisaari) ilmestyi äskettäin sekä suomeksi että ruotsiksi, joka on kirjan alkuperäiskieli. Myös Vallisaaren suomennos on hieno. Lundberg kertoo sukunsa naisten tarinaa Vaasan palosta 1852 neljä sukupolvea eteenpäin. Henkilögalleriaa riittää, ja on siellä joukossa miehiäkin.

Vaasan palosta Helsinkiin lähtee tallustelemaan Betty, jonka tyttärestä Olgasta tulee teoksen keskeinen henkilö. Olgan aviopuoliso Robert rakentaa Finnsin kansankorkeakoulua, mutta menehtyy nuorena. Siksi kuvittelisin kirjailijan suomenkielisellä nimellä tarkoittaneen juuri Robertin paloa levittää kansansivistystä läntiselle Uudellemaalle.

Olga ei ehdi kouluja käydä toisin kuin hänen naimattomana pysytellyt sisarensa Ida. Sen sijaan Olga on ehdoton käytännön voimanpesä kansankorkeakoulussa, jossa keskustellaan paljon, koetaan niin Helmikuun manifesti kuin naisten äänioikeuskin. Kiinnostavaa, miten myös Arvid Mörne, suomenruotsalainen vasemmistolainen runoilija (jolle ehdotettiin neljästi Nobelin palkintoa!) tulee käsin kosketeltavana esiin Lundbergin äänellä.

Olgan tyttärelle Karinille taas koulunkäynti ei kelpaa, sen sijaan kylläkin maatalon emännyys. Myös Karinin tyttärissä Monassa ja Ulrikassa näkyy jo varhain toimeliaisuus ja sivistyksen nälkä.

Lundbergin kirjaa on odotettu, ylistetty ja jonotettu. Arvostelijat ovat sanansa sanoneet, eikä enempää voi sanoa, muuten häiritsen kirjaa vielä lukemattoman nautintoa.

—————–

Seuraava vahva, viisas kirjailija on Leena Parkkinen, palkittu ja kehuttu kirjailija hänkin. Neiti Steinin keittäjätär (Otava 2022, 464 s.) on nelikymppisen Parkkisen neljäs aikuisten romaani. Lisäksi hän on tehnyt kolme lastenkirjaa. Liekö verenperintöä, Leena Parkkisen isähän on moneen kertaan palkittu, kymmenien lasten- ja nuortenkirjojen isä Jukka Parkkinen.

Neiti Steinin keittäjätär oli Pariisissa asuneen Getrude Steinin ja hänen elämänkumppaninsa Alice B. Toklasin monivuotinen kokki ja kodinhoitaja Margit. Hän osaa loihtia suurenmoisia herkkuja ranskalaisen ja italialaisenkin keittiön sääntöjen mukaan. Herkut maistuivat niin Hemingwaylle, Picassolle kuin Matissellekin muista 1930-luvun Pariisin kulttuurihenkilöistä puhumattakaan. Niitähän Getrude Stein rakasti ja kestitsi.

Margitilla on salaisuutensa, joka on syntynyt siihen aikaan, kun Margit ja hänen sisarensa Astrid olivat pikkupiikoja Paraisilla. Niinpä kirja koukuttaa valmiiksi. Se on mysteeri ja samalla piiruntarkka historiallinen romaani. Parkkinen on liittänyt teoksen loppuun kahden sivun mittaisen lähdeluettelon, jonka avulla Getrude Steinin ja Alice B. Toklasin elämään voi syventyä laajemminkin. Toklas esiintyy myös suurelta osalta kirjan kertojana. Lukujen alussa Parkkinen siteeraa myös lähteitään osuvilla valinnoilla.

Margit-keittäjättären mysteeri kasvaa jännäriksi, kun välillä kertojana on kirjeitä lääkärille lähettävä puutarhuri-Ulriikka. Parkkinen on saanut aikaiseksi lentävän, rikkaan romaanin jossa on totta toinen puoli ja lopussa ratkaisun avaimet.

————————

Ja sitten nykyaikaan, jossa ongelmia äideille riittää. Harmi, että juuri tämä kirja tuli minulle käsiin vasta nyt, onhan sen sanoma mitä ajankohtaisin.

Maria Mustranta elää romaanissaan Äidin tehtävä, (WSOY 2022, 285 s.) tapahtumia, joissa painiskellaan äidin ja murrosikää lähestyvän pojan, yhdeksänvuotiaan lahjakkaan Pyryn maailmassa.

Pyry saa uuden ystävän Rafaelin, jonka painolastina ja rikkautena on helppo elämä julkkisperheessä. Nyt puhutaan ongelmalapsista ja aikuisista, joilla menee vähän huonommin. Äitien osa on armoton, ja samalla peilataan yhteiskuntaa: mikä on vanhempien, mikä ympäröivän yhteiskunnan velvollisuus?

Juonen edetessä selviää detaljeja äiti-Lauran ja Pyry-pojan menneisyydestä. Nekin kannattelevat hienoa romaanin rakennetta. Lisää happea kertomukseen tuo Rafael-pojan monimutkainen, ehkä narsistinen äiti Mirella. Naisten päiden sisäiset tapahtumiset ja eripariset ulkoiset olosuhteet ovat keskiössä, ja miehille on annettu avustajien roolit. Kirja on mitä tärkein, kun ainakin pääkaupunkiseudulla kipuillaan nuorten, koulun ja vanhemmuuden keskellä.