Pasilan Saituri on Eppu Salmisen ja HelsinkiShedin juhlaa

Helsingin Kaupunginteatterin tämän vuoden joulutapaus on Charles Dickensin Saiturin joulusta mukailtu musikaali.

Aika monta Saituria on tähän ikään tullut nähtyä sekä lavalla että valkokankaalla ja luulin jo, että Jim Carreyn motion capture -Scrooge olisi parhain, mutta eipä se olekaan enää ykköseni. Nyt se on Eppu Salminen, koko perheen naurattaja ja todellinen Roope Ankan esikuva, joka loppukohtauksessa sauvoineen irrotteli tosi rokkarin tyyliin. Muu mahtava ensemble on ShedHelsingin lapset ja nuoret, innokkaita teatterilaisia kaikki.

Näytelmän on ohjannut ja Dickensin tekstistä muokannut Heikki Sankari, tuttu mies myös Turun Samppalinnan Kesäteatterista ja Turun Kakolanmäeltä, josta hän on ostanut Engelin piirtämän vankilanjohtajien asunnon. Menestyvä teatterin multitaskaaja siis.

Pasilan Saiturin musiikin ja sovitukset muutamasta ikivihreästä joululaulusta on laulut tehnyt säveltäjä Tuomas Kesälä. Tempo on oikeaoppisesti alkuperäistarinan mukaan irlantilais-eglantilainen ja orkesteri on hieno: kosketinsoittimien rinnalla soivat rummut, cajon, bassot, kitara, mandoliini ja puhaltimet.

Mutta mikä sitten on Shed? Se on muutama vuosi sitten Helsinkiin perustettu, valtavirrasta poikkeava musiikkiteatterihanke, jonka ”matka on määränpäätä tärkeämpi”. Lähtökohtana on, että jokaisella on tarve tulla nähdyksi. Lapset ja nuoret voivat tulla esiin omina, ainutkertaisina yksilöinään. Kyyneleet silmissä seurasin toisen näytöksen alkuun sijoitettua valkoisiin puetun ryhmän Lumen uni – tanssikohtausta. Viittomat ja valkoiset nauhat tarttuivat katsojan ihoon. Muutenkin kaikkiaan 80 nuoren kokoonpano, joista aina 50 yhdessä näytöksessä, heittäytyi täysillä mukaan ja vei mennessään.

Saiturin esityksen riskin kantaa Kaupunginteatteri, jonka ohjelmistoon se kuuluu. Shed-säätiötä tukee lisäksi mm. Elisa. Aikaisemmin ryhmä on toteuttanut mm. Prinsessa Ruususen ja Peter Panin. ShedHelsingin esikuva löytyy Lontoosta, jossa Chickenshed-teatteri on tehnyt erilaisuudesta taidetta jo yli 40 vuotta. Perustajat Jo Collins ja Mary Werd uskoivat, että kuka tahansa pystyy nousemaan lavalle ja hyödyntää luovuuttaan. Näin toiminta antaa rohkeutta ja itsetuntoa lapsille ja nuorille taustaan, kokoon tai ihonväriin katsomatta. Yksi teatterin tärkeimmistä tukijoista oli prinsessa Diana.

Saituria esitetään kymmenen kertaa ennen joulua Kaupunginteatterin Pasilan näyttämöllä ja nyt varoituksen sana: usea näytöksistä on jo loppuunmyyty. Käsiohjelmana toimii mainiosti toimitettu Saiturin Sanomat, josta riittää vielä iltalukemistakin, esimerkiksi ”Saiturin parhaat säästövinkit”. Yksi niistä on, että kun teepussia on käyttänyt niin paljon, ettei väriä enää synny, voi narua käyttää hammaslankana.

0
marjakrons
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja, mummi, rotissööri ja uimamaisteri, joka kertoo kokemistaan elämyksistä eikä harjoita kritiikkiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu