Suhdesoppa ja Amerikka

Yöpöydälle oli taas kertynyt lukemattomia kirjoja. No ei muuta kuin hommiin, lukeminen kannattaa aina.

Ensin tartuin Laura Jane Williamsin kirjoittamaan Suhdesoppaan (Tammi 2023, suom.Laura Liimatainen, 350 s.) Sepä olikin juuri sopivaa ja kepeää lukemista ennen nukahtamista. Paljon herkkujen tekoa ja hyviä reseptejä, hyväsydämisiä ihmisiä ja sopivan paljon seksiä. Ei ihme, kun kirjoittaja on toiminut aikakauslehden deittikolumnistina.

Eräänlainen deittailun opashan Suhdesoppakin oli. Sankaritar on kolmikymppinen Peggy Bridge, lontoolainen kahvilanomistaja, joka on jo säilönyt hedelmöitetyt alkionsakin omaa pienperhettä varten.. Sopivaa kumppania ei tosin ole löytynyt, vaan rakkauksissa on ollut kommelluksia ja epäonnea. Elämään tulee iso muutos, kun Peggyn setä Derbyshiressä sairastuu ja Peggy lähtee sinne vuodeksi pyörittämään setänsä oivallista gastropubia – tavoitteena tietysti Michelinin Bib Gourmand -tunnustus. Peggy herättää setänsä pubin kukoistukseen ja kas, sopivia tai päteviä heilojakin osuu tielle! Kuum

at oltavat jatkuva keittiöstä makuuhuoneeseen, ennen kuin soppa selviää.

Suhdesoppaa lukiessa ei järki päätä pakota, mutta hyvästä viihteestä se käy ja avaa lukijalle myös brittiläistä yhteiskuntaa tänä päivänä humoristisen romantiikan nimissä.

PS. Bib Gourmand ei ole Michelinin tähtiluokitusta, mutta ei paljon puutu: nyt arvostellaan laadukasta ystävällisessä ympäristössä tarjoiltua ravintolaruokaa, jonka pitää riittää myös keskivertoasiakkaan kukkarolle.

Ja sitten Amerikkaan.

Turkulaislähtöinen Juhani Brander on esseisti, kolumnisti, runoilija ja kirjailija. Pari vuotta sitten ilmestyi mainio sukupolviromaani ja kehityskertomus Silta yli vuosien, nyt osittain samanhenkinen Amerikka (WSOY 2023, 303 s.) Yhdeksänvuotias Kaarlo asuu rutiköyhän, anarkistisen mummonsa kanssa kahdestaan kirppujen valtaamassa talossa. Mummo kertoo Amerikkaan lähteneestä äidistä, jonka Kaarlokin haluaa löytää.

Branderin tekstissä eristäytynyt saaristokunta herää eloon, samoin nujerretut, sodan leimaamat naiset. Teos on fiktiota, mutta lähdeaineistona Brander on käyttänyt mm. Eeva Matinollin perusteellisia Rymättylän historiasta kertovia teoksia. Branderin kolmas päähenkilö onkin saariston luonto.

Kaarlo-poika on saksalaissotilaan siittämä. Äiti hyppäsi kuolemanlaivalta mereen, pelastui ja synnytti lapsensa. Äidin seuraava määränpää oli Amerikka, kun Kaarlo jäi mummon hoteisiin. Isänsä hän kertoo kuolleen sodassa: koulu, opettaja ja luokkatoverit ovat pojan tiukkoja vastustajia.

Kevään korvalla Kaarlo lähtee soutuveneellä Amerikkaan. Toivioretkelle tulee mukaan mystinen hylje. Teos onkin runollinen balladi merestä, hylkeestä ja unelmoivasta pojasta – ja jopa fantasiaa Kaarlon perinataalisesta kokemuksesta. Iltalukemisena Amerikka ei minulle ollut viihdekirjallisuutta, mutta arvokasta, ajatteluttavaa hienoon kielen kirjallisuutta isolla koolla.