Taiteen spiritismiä ja sponsorien etsintää
Kun kolme maailmankuulua, hyvin myyvää naiskirjailijaa, Sofia Lundberg, Alyson Richman ja M.J. Rose, löivät hynttyyt yhteen ja tekivät kirjan, on se takuulla mielenkiintoinen.
Naiset olivat käyneet yhdessä katsomassa vuonna 2019 New Yorkin Guggenheim-museossa ruotsalaisen Hilma af Klintin näyttelyn Paintings for the Future. Vanhan valokuvan alla oli teksti taiteilijan perustamasta ryhmästä Perjantai-illan klubi, De Fem,johon Hilman lisäksi kuuluivat Anna Cassel, Cornelia Cederberg, Mathilda Nilsson ja Sigrid Hedman.
Romaanin kehys oli valmis: viime vuosisadan alussa Tukholmassa häärinyt esoteerinen yhteisö ja toisaalta Guggenheimin nykyaika ja näyttelyn rakentuminen. Hilma af Klint oli paketoinut puulaatikoihin modernit työnsä, ja aikalaiset tunsivat hänen muotokuva- ja maisemamaalarina. Modernit taulunsa hän halusi esitellä maailmalle vasta 20 vuotta kuolemansa jälkeen.
Romaani kulkee kahdella tasolla: Hilman ja kumppanien salaseura meditoi spiritistisissä istunnoissaan ja maalaa. Näin syntyvät valtavat Temppelimaalaukset.
Ihmissuhteissa kangerrellaan, eletään, kuollaan, riidellään ja rakastetaan.
Toisella tasolla Guggenheim-museon kuvitteellinen intendentti puuhaa nykyaikana Hilma af Klintin näyttelyä ja näkee vaivaa hankkiakseen sille sponsoreita. Näyttely toteutui 2018-2019 ja sen kävi katsomassa 600.000 ihmistä.
Intendentti chicklit-tyyppisine rakkaushuolineen on kuviteltu hahmo, mutta näyttely oli nähty jo Tuholman Moderna Museetissa 2013 ja Helsingin Taidehallissa 2014 puhumattakaan maailman muista keskeisistä taidemuseoista.
Mielenkiintoiseksi kirjan Perjantai-illan klubi (Bazar 2022, 32+ s, suom. Jänis Louhivuori) tekee, että se ilmestyy ensimmäiseksi Suomessa ja suomen kielellä. Muualla se ilmestyy myöhemmin, koska käännösoikeuksien ja julkaisun hintojen suhteen on maailmalla ollut erilaisia näkemyksiä. Alun perin kirjoittajatiimiin kuului myös maailman eniten myyty Lucinda Riley, mutta hänen poismenonsa aiheutti sopimusmuutoksia. Onneksi suomalainen Bazar onnistui.
Steinerilaista hengetöntä taidetta 2
Lauri Gröhn 17.8.2014
Taidehallissa on nyt af Klintin steinerilaista abstraktia symboliikkaa. Tuhholmassa modernin taiteen museosta tuli Steinerilaisen hömpän harrastajien pyhiinvaelluspaikka. Niin käynee Taidehallissakin.
Lauri Gröhn helmikuussa:
Steinerilaisen Hilma af Klintin näyttely Tukholman modernin taiteen museossa oli ylivoimaisesti tylsin näyttely missä olen koskaan käynyt. Kuin olisi ollut rautateiden semaforinäyttelyssä.
Mutta Hesaripa kirjoittaa yhdestä toisesta näyttlystä: ”Päänäyttelyä täydentää pienempi, viiden taiteilijan teoksista koostuva Feel the Spirit!, joka esittelee henkisyyttä modernissa taiteessa ja nykytaiteessa. Sen vetonaula on ruotsalaistaiteilija Hilma af Klint (1862–1944), joka viime vuonna synnytti pienoisen sensaation Tukholman Moderna Museetissa ja Venetsian biennaalissa. Abstraktin taiteen pioneerina pidetty taiteilija ammensi teoksissaan teosofiasta ja Steinerin ajattelusta. ” HOHHOIJAA!
Ilmoita asiaton viesti