Turussa on jouluvaloja ja Max Mannerin pollarit

Terveissi taas Turust. Ei se hullumpi kaupunki ole. En kyl sunkka ole yli 30 vuatte siäl asunu, mut usein käyn, elävie ja kualleitte rakkaitte takia.

Tori on viäl yksi kauhia tyämaa, sanovat et kestä kaua saara se jollantappa kuntto. Mut torin al on valmistunu hiano parkkihalli, kyl siäl autoist osata pittä hualt.

Ja täyty myönttä, että niil varma on Suomen kauneimmat jouluvalot siäl Aurajoe ympäril. On komiaa tairet ja blingbling-valoketjui pisin siltoi. Menkkä ite kattoma, jos ette usko.

Funikulaari kyl on ollu talvilomal, muta Logomon silta pelaa, vaik se monen miälest onki vääräs paikas ja pirun kallis. Metri Logomon siltta oli yhtä tyyris kuin metri länsimetro. Mut hyvä ja halpa ei turkulaisil kelppakka.

­————-

Ja kun kerran Turkuun menin, täytyi matkalukemisiksi ottaa Max Mannerin viimeisin dekkari Aavesärky (Bazar Kustannus 2021, 384 s.). Siitä oppii ainakin sen, että Facebook-rakkaus on kuolemanvaarallista.

Kuva: Bazar

Aavesärky on neljäs osa sarjasta, joka kertoo turkulaisen rikosylikonstaapelin Harri Hirvikallion seikkailuista. Tällä kertaa viiltäjä-Jack palaa nykyajan Turkuun. Kun murhia on jo kaksi, tasaisesti vuoden välein, odotellaan jo kolmatta. Krp kutsutaan asialle, mutta eihän Hirvikallio malta olla pistämättä näppejään peliin.

Sivujuonia ovat Julia-tyttären huimat seikkailut sairaan poikaystävän sylissä ja työkaveri Villen sekoilut tyttöystävän kanssa, josta Ville ei vuoden kimpassa olon jälkeenkään osaa sanoa, onko tyyppi lintu vai kala. Sekin ratkeaa, samoin sivuhenkilö Heli Tuiskun huolella kuvattu, sydäntä raastava elämäntarina.

Lempeyttä ja arkisen suloisesti (ja ruokapainotteisesti)  suvantokohtia sivuille tuo Hirvikallion oma hyvinvoiva romanssi Europolista eronneen Anetten kanssa. Kymppi vetoa, että Hirvikallio-saagan seuraavassa osassa Anette paljastuukin ihan erilaiseksi femakoksi…

Turussa syntynyt, mutta maailmalla, mm. Luxemburgissa, elänyt Max Manner sitoo seikkailunsa aina tavalla tai toisella Turkuun, vaikka sankareita ovat mm. kiinalais-suomalainen Annika Malm tai Norjasta Suomeen muuttanut Stein Sorensen. Yhteensä Manner on tehtaillut viisitoista romaania, eikä listan toivoisi loppuvan. Kadut, sillat, rakennukset, Ruissalo, lähiöt ja keskustan kapakkaelämä on tämän päivän Turkua, mutta silti tarina herättää muistot helposti. Vaikkei Max Manner Aavesäryllään ehkä jonkun lukijan mielestä yllä Lapiduksen tai Nesbøn tasolle, on se kelpo ajanvietettä Turun ja dekkarien ystävälle. Taitavasti naamioituva tappaja kun selviää lukijalle vasta loppumetreillä. Hirvikallio ei tiedä, mihin uskoa ja kehen luottaa. Samaa kysyy lukija. Ja silloinhan dekkari on toiminut.

0
marjakrons
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja, mummi, rotissööri ja uimamaisteri, joka kertoo kokemistaan elämyksistä eikä harjoita kritiikkiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu