Ystävyyden ylistyslaulu kuultiin vielä kerran Turussa

Jouduin viime keväänä jättämään väliin kiihkeästi odottamani Turku-elämyksen. Se oli kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä esitetty Joel Järventaustan säveltämän ooppera Ihminen parhaan kykynsä mukaan. Libretistinä oli suosikkikirjailijani Tommi Kinnunen ja pääosassa suosikkibaritonini Waltteri Torikka.

Mutta ei hätää, kamariooppera esitettiin vielä kertaalleen yleisön pyynnöstä syyskuussa. Hyvää kannatti odottaa.

Tämä oli korpisoturin toisenlainen rakkaustarina, jota säestivät piano, vibrafoni ja jousikvartetti. Soturi elää itsetutkiskelua kirjeiden ja muistikuvien kautta. Sota on taustaelementti, joka tarjoaa dramatiikkaa Kinnusen tapaan.Mukana oli myös nainen, puheroolissa Pihla Penttinen.

Kamarioopperan on ohjannut Penttisen isä Pertti Sveholm niin, että pariskunta Penttinen-Torikka saavat esittää koko rekisterinsä ahdistuksesta ja herkkyydestä hassutteluun. Jani Uljaksen lavastus toimi, samoin Timo Alhasen valosuunnitelu. Pieni orkesteri oli viisaasti leveällä mutta suhteellisen litteällä lavalla sijoitettu lavasteiden taakse. Oopperafriikkiä ilahdutti, ettei miehen ja naisen välille tarvittu traagista tai koomista erotiikkaa, vain pelkkää ystävyyttä. Olikohan tässä nyt jonkinlaista itse-eheytystä? Sankari toteaa tunnin kestävän oopperan lopussa olevansa mustaakseni ”ihminen kykynsä mukaan, kelpaan itselleni ja muille”.

Oopperan käsiohjelman ovattehneet Emmi Kantonen ja Satu Kemppainen.
Turkulaistunut säveltäjä-musiikkikriitikko Lauri
Mäntysaari kirjoitti Turun Sanomien ooppera-arviossaan, että Waltteri Torikka olisisuomalaisen oopperamaailman Nicolas Cage” ylinäyttelemisellään. Ehkä niin, mutta kun muistelen viimeksi näkemiäni Cage-täysosumia, kuten Pig tai Dream Scenario, on vertaus minulle kyllä ontuva. Cage on niukalla ilmaisullaan huippukyvykäs mustan komedian superosaaja. Mutta ehkä Mäntysaari tarkoittikin Torikan työssä Cagen rahat pois -tuotantovuosikymmeniä supersankarina ja kymmenien taitavien stunttien elättäjänä? Torikka ja Penttinen tekivät roolinsa riittävän moniulotteisesti.

Mutta takaisin Turun kaupunginteatteriin. Järventaustan-Kinnusen kamarioopperan puuhahenkilönä on ollut Saaristo-oopperan Leading Lady Päivi Nisula. Nyt täytyy vain toivoa, että Saaristo-ooppera jaksaisi jatkaa, vaikka vaihtoehtoisella, vapaarahoitteisella kulttuurilla alkaakin valtion budjettia tarkastellessa olla pallo jalassa.

marjakrons
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on tietokirjailija ja vapaa toimittaja, mummi, rotissööri ja uimamaisteri, joka kertoo kokemistaan elämyksistä eikä harjoita kritiikkiä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu