Vanhukset verkko-ostoksilla

Ei ihan vielä, mutta kohtpuoliin. Soikean pyöreä syntymäpäiväni lähestyy, mutta tähän en sit näköjään vielä yllä: että hopeasurffaaja olisin. Siis 76 täyttänyt.

Olemmeko me nuoremmat sitten kultasurffaajia vaiko -pronssisellaisia?

Ja mitäs laatua tämä meidän nuoriso sitten on? Lapsista puhumattakaan.

Eihän tässä maassa kohta löydy paikkaa (yleisellä paikalla olemista tarkoitan), etteikö joku pienempikin ihmisen "poikanen" jossain penkin kulmalla istuisi ja hiplaisi puhelintaan tai tablettia, mitä noita nyt onkaan, jatkuvalla nettiyhteydellä olevia vempaimia.

Meikäläisen puhelin on sellainen, että jos sen joku Mies  tansseissa käsilaukustani pilkahtavan näkee, niin jo kysyä pöläyttää, jotta mistäs Vanhan Tavaran Kaupasta tommosta mallia vielä ostaa saa. Joku Nokia se on, just tilasin uuden akunkin ja hyvin pelittää, joten miks vaihtaisin. Saan soitettua ja otettua puhelun vastaan, saan viestit sinne tänne ja jopa kuvasellaiset. Miksvarten mun joku hieno Älyjuttu tarttis hankkia? Eihän semmonen mahdu kunnolla edes pikkupikku käsilaukkuuni.

No tuo vuodatus ei ole mun pääasiani tänään, tässä ja nyt, vaan tämä uutinen

Vanhukset löysivät verkkokaupan aikuisviihteen

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/verkkokaupan-yllatys-vanhukset-ostavat-aikuisviihdetta/cfPFuWFv

ja sieltä tällainen infon pätkä: " yli 85-vuotiaat ostivat aikuisviihdetuotteista 14 prosenttia, joka on lähes yhtä paljon kuin 36–45-vuotiailla (15 prosenttia) ja jopa enemmän kuin 46–55-vuotiailla (9 prosenttia). Ja vielä: yli 85-vuotiaat ovat löytäneet verkkokaupan.

Nii. Että ei se enää toimikaan se ajatus, että verkkokauppa on nuorille ja kauppaliike vanhemmille.

Hienoa!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu