Illan ihmettely
Illalla kurvaisin Salo -cityn keskustassa sijaitsevaan ruokakauppaan.
Ostoskärryä en tarvinnut, sillä puutteessa oli vain yksi juttu. Se oli ruisleipä. Sellainen juureen valmistettu. No äkkiäkös se löytyi ja leipää riiputtaen siirryin kassalle. Itsepalvelukassa oli jo kiinni, joten siirryin jonottajaksi.
Edessäni oli nuori nainen ja ilmeisesti joku mielitarve hänelläkin. Silmät ympyrkäisinä siinä sitten katselin, mitä nuorella naisella hihnalla kulki. Hänellä oli vesijano (1 x lähdevesipullo), hänellä oli energian tarve (1 x energiajuomapullo) ja hänellä oli makean tarve ( pienen pieni suklaapatukka). Hänen mieltymyksensä tälle ehtoolle maksoi yhteensä 3,50 rahaa, minun 80 centtiä.
No ei siinä mitään. Takanani oli nuori mies. Hänellä hihnalla nökötti hänen mieltymyksenä. Juomista sekin. Joku siideri.
Ihmettelen vaan. Eivätkö nykynuoret enää tavallisesta ruisleivästä tykkää?
Nuoret ostavat, mitä ostavat, samoin meikämamma.
Tuskin nuoret ruisleipääkään vielä ovat hyljänneet.
Uskon, että sitä on tarjolla kotona ruokapöydässä.
Mutta nämä energiajuomat. Kuka moiset litkut on keksinyt?
Koululaisia valistetaan huumeista, mutta valistetaanko tarpeeksi energiajuomista?
Salossa on tehty aloite, mutta tämäkin raapaisee vain sitä, että koulupäivään ei energiajuomat kuulu:
http://salo.tjhosting.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=me…
Ilmoita asiaton viesti
Olisit varmaan ollut vielä enemmän ihmeissäsi, jos olisit ollut ilmeisesti samassa kaupassa maanantaina, kun ostokseni olivat 4 litran pulloa soijakastiketta ja kolme omenaa. Omenat olivat heräteostoksia.
Selitys on, että lähikaupassani 150 ml pulloissa soijakastike on aika törkeän kallista ja noin 30 km matkan päässä olevassa CM:ssä ei oikeastaan ole muuta ostettavaa kuin soijakastike ja Nordmanin Earl Grey tee kilon pusseissa. Eniten Salon keskusta-alueen reissuilla ostan Lidlistä. Sieltäkin vain harvoja tuotteita ja aina paljon kerralla.
Tunnetuin nörttien kulutus- tai käyttötottumusfiksaatio lienee ollut Steve Jobsilla. Hänella oli aina samanlainen paita vuosikymmeniä ja hän osti niitä kerralla ainakin kymmenittäin. Jos joku on hyvä, niin mitä sitä ihmettelemään. Sukkia minäkin ostan yleensä vähintään 10 paria kerralla. Ei sitten niin paljon tarvitse ihmetellä kumpi sukka parista on hukassa.
Ilmoita asiaton viesti
No hyvä sit, että en ollut kaupassa maanantaina. Jos olisit minua ennen kassajonossa ollut, niin voi olla, että olisin ihmetellyt. Tai sitten ei.
Jos jotain tuotetta paljon käyttää, niin hyvähän sitä on hamstrata, kun sitä saa. Niin minäkin teen. Soijakastikkeen perään en paru, mutta chili sweet, se on must, sitä pitää jääkaapissa olla. Ja jotta se ei pääsis vahingossakaan loppumaan, niin sitä on aina 1-2 pulloa norkolla, odottamssa.
Jos minulla on muuta asiaa, ostostarvetta kuin ruoka, niin ajan Halikon Prismaan. Vieressä olevassa Lidlissä en ole vielä koskaan käynyt. Keskustan lähellä olevassa muutaman kerran.
Yhden naisen talous ei kovin suuria tarvitse, kun on omasta takaa marjat ja mansikat sekä itse tehnyt mehut. Tammikuussa ihmisillä on, ainakin naistenlehtien lööppien mukaan, laihdutuskuurikuukausi. Minulla tammikuu on pakastimien penkomiskuukausi. Tarttishan niitä syödäkin, jos jotain on kesästä pakkaseen työntänyt.
Energiajuomaa en ole koskaan maistanut. Pitäiskö?
Ilmoita asiaton viesti
Ja juu vaatteet. Jos joku ON hyvä, niin sitä kannattaa sitäkin hamstrata.
Syksyllä ostin ”Rismasta” tiätty, 4 puolhametta. Ensin kokoa 38 ja 2 kpl. Kun seuraavan kerran menin kauppaan, niin edelleen oli hameesta tarjousta. Ostin kokoa 40 ja 2 kpl. On varaa lihoa ja laihtua. Toinen hame lepää, toinen päällä. Ne maksoivat niin niin vähän, että se oli melkein pakko-ostos. Kappalehinta oli 6,95 rahaa. Oisko ollut sen takia tarjouksessa, kun malli on semmoinen, ettei se ihan joka mimmille sovi.
Kolmen parin sukkapaketti maksaa minulle 5,95. Ne on nopeesti rikki. Hameet kyl kestää. Hyvä on hyvä. Vanhin käyttämäni ja paras on vuonna 1984 Lontoosta ostettu. Tuskin sitä elinaikanani niin puhki saan, että se hyljätä pitää.
Parittomista sukista pääsee eroon, kun on ostaa semmosen pesukoneeseen työnnettävän pussukan. Sukat käytön jälkeen sinne ja pussukka koneeseen. Kaikki on tallella, kun koneen avaat.
Vähän lipsahti sivuraiteille tämä pääaihe, mitä nuoret syö tai juo, mutta tuskin haittaa, vaikka vähän rönsyilläänkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämäkö tästä puuttui?
Tutkimus: Ruokavaliomme aiheuttaa katastrofaalista tuhoa maapallolle ja ihmisille
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/15413cbb-c091-…
Ilmoita asiaton viesti
Mun ruokavalioni on hyvin nopeasti kassan liukuhihnalla arvioitu.
Syön olletikin, broilerinsuikaleita ja Purina ONE -nappuloita (kissalle), kierretikkuja ja Tasty bites -makupaloja (koirille).
Valion mustikkajugurttupurkki, Vaasan Ohut Herkku -ruispalat ja Clementine- mandariineja sekä pari päärynää (minulle).
Ei noita yksittäisiä huolenaiheita kannata noteerata.
Syödään ja iloitaan.
Huomenna kaikki voi olla jo toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen myös kanan perään, plus kalan. Sikapossua jouluna. Kasviskeitoista tykkään. Marjoja ja mansikoita on pakkasessa ja omenaa soseena, raasteena ja mehuna.
Minulle ei kaikki viljat sovi, vaikka ei minulla esim. keliakiaa ole. Ruis on yks, josta maha välillä motkottaa, joten joka päivä en sitä syö. Silloin, kun sitä ostan, niin se on minulle varsinainen naminami niinkuin ilmeisesti oli eilisellä nuorella naisella hänen ostamansa suklaapatukka. Hän on varmaan jo patukkansa syönyt, minulla herkkua, siis leipää on vielä muutama pala jäljellä.
Epäterveellisestä ruoasta on aina tohkattu. Milloin mikäkin on ei -sopivaa. Minä en harrasta kevyttuotteita, vaan käytän esim. voita (aika runsaastikin) ja voin syödä vaikka 5 kananmunaa/pv, mutta enpä ole moitteita saanut. Kolestrolit sun muut arvot ovat olleet ok. D -vitamiinia ja B 12 vitamiinia minulle kyl on määrätty. Ja juu, viimeks tuli ohjeistus, että kalkin kanssa K2 vitamiinia. Siks, kun valitin, että luita särkee. No, vanhuuttaan varmaan luut kiukuttelee.
Ilmoita asiaton viesti
Mirjamille: En ole utelias, vaan tiedonhaluinen.
Eläinten ruokien ja herkkujen osto ei vissiin ihan halpaa ole. Onko oma ruokalaskusi niitä isompi vai pienempi/kk?
Onks niille muuten pakko ostaa syötävä kaupasta? Minun ja naapurin pihapiirissä asustava kissa (ei kummankaan oma, eikä sisäkissa) pyydystää itse ja syö hiiret pois nurkista (maalla semmosia vielä on) ja kun silloin tällöin vien autotallin nurkaan pullan tai kaakunpalan, niin on se nekin syönyt.
Ilmoita asiaton viesti
Niihin herkkuihin saa tietysti menemään vaikka kuinka paljon rahaa. Kuitenkin ihan kelvollista kuivaruokaa syöttämällä kissan ruokakulut ovat euron tai alle viikossa. Siis noin 50 € per vuosi ei kenenkään taloutta kaada. Purkkiruokaa syöttäen kulut suunnilleen tuplaantuvat.
En ole edes viitsinyt kuivaruuan menekkiä seurata, mutta purkkiruokaa aikaisemmat kissat söi melko tarkalleen 200 g / päivä, joten 0,5 € / 400 g purkki olisi 90 € per vuosi.
Koiria on niin eri kokoisia, että niistä on vaikea yleistää, mutta niiden ruuat ovat melko selvästi halvempia kuin kissanruuat, lähinnä kai pakkauskokojen takia. Kyllä silti muutamalla sadalla per vuosi pitäisi isokin koira pysyä ruuissa.
Täällä Kitulassa on kehnot metsästysmaastot. Useampi kuukausi on jo siitä, kun Karvinen viimeeksi toi elävää ravintoa. Kemiössä se löysi saalista moninkertaisesti, mutta siellä olikin peltoa heti tien toisella puolella. Täällä myös taitaa olla enemmän kissoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän eläintenruokien valmistajat ovat hoksanneet lemmikkien suuren lisäyksen.
Ruokia myyvien, eläintarvikekauppojen hinnoittelu, on aivan omaa luokkaansa.
Elintarvikekaupoistakin saa aivan laadukkaita kuivamuonia huomattavasti halvemmalla.
Toki noita ostoksiaan voi tarkkailla ja suhteuttaa tuloihinsa.
Kissani ei suostu syömään purkki- tai pussiruokia. Kuivanappuloita menee, mutta Latzit ei kelpaa. Purina putoaa hyvin. Lisäksi on broilerinsuikaleet tai jauheliha.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi muuten olla sen Karvisen neljän päivän katoaminen alussa osittain siitä johtuvaa, että tarjosin liian huonoa ruokaa. Sain muistaakseni hänen väliaikaisesta ”turvakodista” mukaan joitakin kalliinoloisia pikkupurkkeja. Itse tarjosin aluksi niitä melko edullisia 400 g purkkiruokia ja sitten kun hän ei suostunut suomään kaikkea tarjottua vaan jätti kuivumaan, siirryin kuivaruokaan. Se on vaivattomampaakin eikä hinta minulle niin määräävä tekijä ole.
Kissa tyypillisesti paastoaa pari vuorokautta, jos ruoka on sen mielestä liian huonoa. Sitten kelpaa ja kissa tottuu. Neljässä päivässä oli silti varmaan paljon loukkaantumista parin tunnin automatkasta, kun Espoosta asti hain.
Kyllä Karvinen joskus saa herkkujakin omista ruuistani, mutta ei se niitä useasti edes kerjää. Ja sitten on perkuujätettä, kun esim. joskus harvoin ostan kokonaisen kirjolohen jne. Näiden merkitys lienee lähinnä vaihtelussa. Kissat tosiaan tottuvat ja pitävät siitä, mihin ovat tottuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Kissa ei suostu syömään! No jo on kisuli verrattuna siihen kattiin, joka mun pihapiirissäni liikkuu. Toki on tämäkin omapäinen. Kaks muuta kissaa, jotka navetan vintillä päivän hiiri- tai jotain muuta tarkkailukierrosta ovat tehneet, niitä ei ole ainakaan vuoteen näkynyt. Puolvilli ja vapaa vaeltaja on ottanut emännyyden. Pennunkin teki viime kesänä makasiinin alle. Oli nätti pentu, mutta sitä ei enää ole näkynyt missään. Onneks. Mulle riittää yksi omatoiminen ja omapäinen kissa. Olen siis vapaa niistä murheista, että pitäisi osata ostaa oikeanlaista syötävää kaupan hyllyiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Molemmat on hyvästä. Lapsi on utelias sanan hyvässä tarkoituksessa. Tiedonhalu tullee sitten myöhemmällä iällä.
Mutta, kyllä eläintenruuat ovat kalliita. En tohdi oikein edes verrata omiini.
Jostain syystä nuot lemmikit tottuvat tiettyihin ruokiin ja jos teen niille itse sapuskan, niin katsovat hitaasti, haistavat ja poistuvat mielenosoituksellisesti.
Koirat nyt vielä saa syömään kotiruokaakin, mutta kissalle on turha edes yrittää.
Tietenkin, jos oikein paha nälkä on, niin saattaapa kelvata vaikka vanhat kengänpohjat, mutta siihen saakka ei ole minulla luontoa jättää eläintä ruuatta.
Hiiriä ei ole hyvä syödä, sillä niissä, ainakin täällä kaupunkitaajamassa, voi olla ’pöpöjä’!
Kerran näin, kun talitintti lensi ikkunaan ja pökertyi. Pihalla ollut kissa hyökkäsi oitis lintuun kiinni ja söi kaikkine höyhenineen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos olisin takuuvarmasti joka päivä kotona, niin kyllä minullakin olisi kissa (sisäsellainen) tai koira. Lapsuudessa oli 1-3 kissaa ja yks koira. Mutta kun menen ja tulen ja reissaan, niin eihän niitä yksin voi pitkäksi aikaa jättää. Siks olen nyt ilman lemmikkejä. Hoitoloitakin varmaan on, mutta olis se oma riesansa.
Jos keskiviikkona ihmettelin kassajonossa edellä ja takana olevan ostoksia, niin on kyllä joskus pistänyt silmään sellaisetkin, joilla hihnalla kassaa kohti etenee enemmän eläinten sapuskaa kuin itselle tarkoitettua syömistä.
Prisman jonoissa ei niitä niinkään huomaa, mitä kassalle menee, en edes sillä silmällä toisten ostoksia katsele. Melkein kaikilla kun on kärryt täynnä, varmaan noin viikon ruokatarvikkeista.
Cityn keskustan pienemmissä liikkeissä ne herkuttelijat, mielitekojaan täyttävät näkee. Kello on silloin viittä vaille sulkemisaikaa. Muutama herkku tai juoma hihnalla ja se on sit siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkoilevat kissat ovat helppohoitoisia varsinkin lämpimällä vuodenajalla. Kesällä Karvinen kulki joko ulko-ovesta, jota pidin haan avulla raollaan jo ihan viilennyksen vuoksi tai sitten keittiön ikkunasta, jonka kynnys on noin parin metrin korkeudella´ja ikkuna raollaan haan avulla. Karvinen hyppää ja kiipeää sen matkan ihan vaivattoman näköisesti, mutta aiemmissa asunnoissa aiemmille kissoille olen rakentanut erilaisia välihyppylautoja ja muita vain kissojen kulkemiseen soveltuvia apuvälineitä. Aikoinaan asuessani kerrostalon toisessa kerroksessa kiedoin rännin juoksuputken ympäri köyttä ja kissa kiipesi sitä pitkin muutaman metrin ylös parvekkeelleni, josta se joko pääsi suoraan sisään tai jäi maukumaan tai koputtamaan olohuoneen ikkunaa.
Jos kulku ruokakupille ja suojaisaan lepopaikkaan on järjestetty, voi kissan jättää useaksikin päiväksi. Talvella on sitten vähän hankalampaa, mutta toisaalta eipä se ulkoilevakaan kissa silloin niin paljon välttämättä ulos kaipaa. Tosin eräs kissa halusi tarkistaa paukkupakkasillakin ovelta onko se kesä jo tullut monta kertaa päivässä.
Pisin kissaton aika aikuisiällä minulla on ollut reilu vuosi, kun asuin Turun keskustassa 6. kerroksessa. Maaseudulla kissaa pitää vaikka miten ja onhan sinullakin käytännössä ihan ilmainen kissa. Näin talvella sitä kannattaisi hieman ruokkia, jotta hoitaa hiiripoliisin hommansa vielä kesälläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä olet näköjään varsinainen kissan kouluttaja.
Olen minä tälle nyt nurkissani hääräävälle kissalle viime kesästä lähtien jotain vienyt, pullaa tai kaakunpalan. Silloin vien, jos autotallin nurkalla oleva kupponen on tyhjä. Jotain jälkkäriä hiiren syönnin jälkeen.
Kesällä vein joka päivä vettä. Sen kiikutin makasiinin edustalle. Alkoi pikkusen säälittää, kun totesin, että kissalla oli pentu ja kesä oli niin pahuksen helteinen. Pentua ei enää näy. On tainnut kuolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kakussa mahdollinen kerma on rasva- ja proteiinipitoisena lihansyöjälle sopivaa, mutta hiilihydraatit ja sokerit eivät sovi kissan ruuansulatukselle. On ollut tosi nälissään, jos pulla kelpaa. Ei kai se kissalle myrkkyä ole, mutta voisin kuvittella, että jotain vatsaoireita seuraa. Muutenkin sillä kissalla on varsin niukkaa, jos pentuja oli vain yksi. Sinänsä kyllä hyvä, ettei pennuista tule riesaa.
Eilisessä Efter niossa muuten käytiin läpi ilmastokuormituskyselyä ja lemmikin kuluvaihtoehdot olivat ei lemmikkiä, 50 €/kk, 100 € ja 200 €. Tarkistin sitten äsken, että Karvisen kulut ovat tosiaan noin 5 €/kk ja niin suuret, koska syötän sille kalliita merkkikuivaruokia. Kokeilin kyllä noin puolet halvempaa Xtraa, mutta ei oikein kelvannut. En kyllä käsitä, miten tai miksi ihmiset haluavat tuhlata eläimiin, kun eläimet ei sitä ymmärrä tai arvosta.
Ex-vaimo pilasi kissani lihottamalla sen. Oli kuivamuonaa, jotta ruokaa oli aina ja sitten piti syöttää niitä 100 g liian suuria suuria kerta-annospusseja, jotta kissa oppi napostelun lisäksi hotkimaan, jotta toinen kissa ei söisi hänen annoksestaan. Ja minä olin luullut, että narttukissoja ei mitenkään saa ylipainoisiksi, kun ne eivät vain syö liikaa. Se kissa piti lopettaa jo noin 5-vuotiaana eli ihmisikänä noin 20 v ja juurisyynä pitäisin ylipainoa. Olisi se saattanut selviytyä sairaalahoidossa, mutta eläinlääkäri ei paljoa lupaillut.
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että pihapiirissäni liikkuva kissa on nälissäänkin silloin tällöin ollut, kun kaikki, mitä autotallin nurkkaan olen vienyt, kaikki on kelvannut. Nyt oli kovat pakkaset, eikä kissaa näkynyt missään muutamaan päivään. Olin hyvilläni, kun aamulla näin jäljet. Että hengissä on. Oli kiertänyt navetan ja navetan vintin. Ihan tuvan rappusillakin on käynyt. Näin lumikelillä näkee toki muutakin kuin kissantassun jäljet.
Kermaa tai edes maitoa mun pullissani tai kaakuissani ei ole. Vettä vaan. Joskus piimää. No voita kyl on.
Jos minulla olisi kesytetty sisäkissa, niin samaa se joutuis syömään kuin mitä itse.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisillä on se etu, että ruuansulatuksemme pystyy käsittelemään sekä liha- että kasvisruokaa. Kissa on vain lihansyöjä. Ihmisillä on lisäksi kyky siirtää tietoa eli kulttuuria monin tavoin ja ruokakulttuuri on yksi niistä siirretyistä tiedon aloista.
Ihan kaikkea ihminenkään ei sulata. En tiedä onko märehtijän ruoka eli heinä ja ruoho ihmiselle yhtä paha kuin kissalle pulla, mutta parempaa vertausta odotellessa..
Nykyiset kissanruuat ovat ihan loistavia. Ensimmäinen oma kissani ei 80-luvun alussa suostunut syömään suomalaista perkuujätelietettä, jota myytiin kissanruokana tuontisäännöstelyn ansiosta, paastoamatta vähintään kahta päivää. Olinkin ihmeissäni muuttaessani Ruotsiin, kun kissalle kelpasi kissanruoka. Sitä ennen sille piti ostaa silakoita ja sisäelimiä, erityisesti porsaan munuaisia, jos sen kanssa halusi olla väleissä. Aluksi ei ollut edes pakastinta ja kaupat oli aina tarpeen sattuessa kiinni muutaman päivän putkeen, joten hernekeittoakin sille syötettiin ja jäätelöä lepytykseksi. Onneksi se söi lähes mitä tahansa kädestä syötettynä ja varsinkin jos söi itse ensin. Melkein kaikkea maistoi kuitenkin vain kohteliaisuudesta.
Muuttaessani Ruotsista takaisin -86 kertoi eläinkaupan myyjä, että Suomeen sai tuoda vain 100 000 markan arvosta vuodessa eläinten ruokaa ja se käytettiin joihinkin erikoisiin koiran ruokiin. Ei sitten kovin montaa vuotta mennyt ja täälläkin tuli kauppoihin Latzit, Whiskasit ja muut. Ja se suomalainen jäteruoka katosi.
Nykyiset kissanruuat ovat lisäksi lähes törkeän halpoja, varsinkin kuivamuona. Sitä menee kissan koosta riippuen 50 – 100 g per päivä ja kilohinta on runsas 2 € / kg. Kelvollista purkkiruokaa saa 1,25 €/kg, joten kalliimpaa ihmisruokaa ei kissalle kannata yrittää syöttää.
Ilmoita asiaton viesti
Näin se blogi vaan rönsyilee.
Ihmisten yhden illan herkku- ja mieliteko-ostoksista olemme pääseet kissojen ja koirien syömisiin.
Ilmoita asiaton viesti