Siirsin kellon viisareita
Olen melkoinen yökyöpeli, siis semmonen ehtoolla myöhään kukkuja ja kun myöhään maate menen, niin ovathan siinä aamut sit aina aika lailla takkuisia. Silloin, kun vartavasten pitää olla pystyssä esim. ennen klo seitsemää, niin ei siinä paljon muuta voi kuin ladata kaikki mahdolliset kellot sängyn likelle aamuherätystä varten ja sit vielä niellä murunen nukahtamisrohtoa, jotta saa lampaita laskematta unen päästä kiinni ja nukkuu edes viisi tuntia yhteen pötköön.
Eilen ehtoolla päätin, että nyt minä ryhdistäydyn. Ei enää myöhään touhuumisia, eikä salkkarin lukua (Salon Seudun Sanomat digilehti) puoleltaöin, nyt keikautan itseni kertaheitolla normaaliksi. Minulla on joku kummallinen mielikuva, että ne ihmiset, jotka menevät nukkumaan 22-23 välillä, he ovat normaaleja.
No, minä epänormaali siirsin sit eilen klo 22.30 (sitä talviaikaista aikaa) kaikki huushollissani olevien kellojen viisarit tunnilla eteenpäin, siis kohti kesää ja menin maate, omasta mielestäni todella, todella aikaisin.
Aamulla heräsin ihan niinkuin ennenkin. Tai melkein. Kellon viisarit näyttivät kahdeksaa. Ei huano! Eilen ne olisivat näyttäneet seitsemää. Kun en ollut yöllä salkkaria lukenut, niin suunnistin keittiöön kahvin valuttamista varten, sitten saappaat jalkaan ja postilaatikolle. Siellä se nökötti laatikossa ihan aito paperinen Salon Sedun Sanomat, ei mikään digihiplattava.
Paperisalkkari ja kahvi ovat aamuihini kuuluva must -juttu, vaan mitäpä tänä aamuna silmäni muuta näkivät? Lunta! Lunta tuprutti. Sitä tuli hetken aikaa oikein taivaan täydeltä.
Mietin nyt tässä, jotta siirsinkö kellojeni viisarit eilen ehtoolla sit kuiteski väärään suuntaan?
Minä olen ratkaissut viisarinsiirtelyn niin että en siirrä viisareita taikka koske auton digitaaliseen kelloon. Rannekello ja autonkello ovat vuosia käyneet kesäaikaa ympäri vuoden.
Jos Suomi päätyy pysyvästi talviaikaan, voi olla että joudun opettelemaan asian sitten mutta onhan tässä vielä aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla vain auton kello on koko ajan yhdessä ja samassa ajassa ja todella ihan vaan siks, että koen muuttamisen hankalaksi. Auto ei tästä onneks sentään ilmoittele, että vaihda, vaihda, mutta melkein kaikesta muusta se kyl informoi. Viimeisin kotkotus oli, että renkaitten ilmanpaineessa on jotain. Ei ollut, mutta kyllä siinä muutama minutti taas meni, että löysin ohjeen, millä sain sen ilmoituksen pois. Kellon päivittämisen ohjetta en ole edes halunnut esiin kaivaa. Lapsenlapset (kaks vanhinta) sen kyl hoitaisivat varmaan ilman ohjetta.
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen tämän lukemista:
http://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperintee…
Keväisin olen aina ihan tyytyväinen siihen, että meillä on neljä vuodenaikaa, vaikka syksyllä, just ennen talven alkua marraskuu ei aina mieleinen olekaan:
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.vapaavu…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos blogistille! Olinkin kaivannut selitystä sanalle huhti ja sieltä se löytyy. Ihminen raivasi omaa tilaa tässä metsämaassa.
Huhtikuu ja marraskuu ovat kuukausina niitä värittömiä kuita:
Harmaat kuut
Marraskuu,
huhtikuu,
harmaat kuut.
Värit pakenivat,
värit eivät
vielä ole
puhjenneet.
Ihmiselämää nykyaikana tukee paljon maisemaan ja ihmisiin ilmestyneet värit. Milloin ne ilmestyivät? Eiköhän joskus 1700-luvulla.
Kellojen siirtelyä nykyään moititaan paljon. Itse en moittisi ja koen kellojen siirtelyn hyvänä asiana. Siinähän kukin meistä pääsee vaikuttamaan ajan kulkuun.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Oletpa kivasti koonnut kaksi kuuta.
Ilmoita asiaton viesti