Kati Marton: Merkel – Maailman vaikutusvaltaisimman naisen tarina

Kati Marton on julkaissut perinpohjaisen  ja huolella tehdyn henkilökuvan Saksan entisestä liittokanslerista Angela Merkelistä. Hän on voinut tarkkailla liittokansleria 4 vuoden ajan, haastatellut useita Merkelin tuntemia ihmisiä ja kahlannut läpi vaikuttavan lähdeluettelon. Kirja on kiehtovia ja tempaa mukaansa.  Asiallinen ja monipuolinen henkilökuva papin tyttärestä ja DDR:n fyysikkotohtorista, josta tulikin yllättäen koko Saksan johtaja.

Angelan 35 ensimmäistä vuotta kuluivat DDR:n eristyneessä valtiossa ja Stasin kontrollissa. Hän ei ollut poliittisesti aktiivinen ja pääsi lukemaan fysiikkaa yliopistoon lähinnä lahjakkuutensa vuoksi.

Berliinin muurin avautumisen jälkeen Merkel tempautui politiikkaan ja pääsi käsittämättömän nopeasti Kohlin suosioon ja valittiin nuorisoministeriksi. Ilmeisesti oli tilaus Itä-Saksasta kotoisin olevasta naisesta, joka ei ollut sekaantunut Stasin kätyriksi ja jolla oli vielä tohtoritutkinto. Kohlin sotkeennuttua vaalirahasotkuihin Angela Merkel kirjoitti joulukuussa 1999 Frankfurter Allgemeine Zeitungissa lehtijutun, jossa hän tuomitsi Kohlin toiminnan vaalirahasotkussa. Kun Kohl joutui eroamaan CDU;n puheenjohtajuudesta ja perintöprinssi Wolfgang Schäuble joutui vedetyksi lokaan, olikin yhtäkkiä Merkel vahvin ehdokas CDU:n puheenjohtajaksi. Vuoden 2005 vaaleissa Merkel löi ennakkosuosikki Gerhard Schröderin ja siitä alkoi Muttin 16 vuotta kestänyt valtakausi liittokanslerina.

Marton kirjoittaa: ” Sisäpolitiikka ei yksinkertaisesti inspiroinut Merkeliä…Talouselämä ei ollut hänen intohimonsa, mutta hän piti Saksan talouden hyvässä vireessä ja hänen kaudellaan maa jatkoi vaurastumistaan syrjäyttäen Ranskan Euroopan kilpailukykyisempänä taloutena….. Angela Merkeliä kiehtoi Saksan rajojen ulkopuolinen maailma, ja siellä hänen panoksensa näkyi.”

Kirja keskittyy suurelta osin Merkelin kannalta keskeisiin merkkihenkilöihin ja Merkelin suhteeseen heihin. Presidentti Bushin kanssa kaikki meni loistavasti, Obamankin kanssa synkkasi ihan hyvin, mutta Putinin kanssa oli tehtävä kovasti kärsivällistä työtä. Putin ei kuitenkaan onnistunut pelottelemaan Merkeliä, vaikka toikin ison koiransa samaan huoneeseen. Presidentti Macronin kanssa Merkel loi lämpivät suhteet. Sen sijaan presidentti Trump ja Merkel olivat toisilleen vastakohtia.

Merkelin kaudella voi katsoa olevan  seuraavat merkittävät tapahtumat, jotka vaikuttivat suuresti ei ainoastaan Euroopan kehitykseen , vaan paljon laajemmin.

Euron kriisi v. 2008

Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi levisi nopeasti Eurooppaan ja toi esiin euron ns. valuvian. Euroon otettiin jo alun perin erilaisia maita. Suurin jakolinja kulki  taloudellisesti dynaamisten lähinnä Keski- ja Pohjois- Euroopan maista ja Etelä- Euroopan maista, joissa talous oli seisahtuneempi. Ongelmia oli Italiasssa, Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa, joissa työttömyys ponkaisi yli 20 %:in. Pahin tilanne oli Kreikassa, jota oli autettava.

Merkel hallitsi tätä kriisiä tavalla, joka toi esiin niin hänen hyvät kuin huonot puolensa johtajana. Valtiovarainministeri Schäuble ehdotti Kreikan euroeroa. Merkel halusi säilyttää EU:n ja euron mahdollisimman ennallaan. Hän neuvotteli yökaudet ja onnistui saamaan aikaan sopimuksen, jossa Kreikalle annettiin tiukat säästövaateet ja muut euromaat tukivat Kreikkaa taloudellisesti.

Sopimus tiesi kreikkalaisille köyhtymistä ja pitkää kapeaa leipää. Se asetti myös muut euromaat vaikeaan tilanteeseen. Alkuperäinen ajatus siitä, että kukin euromaa hoitaisi taloutensa itsenäisesti ilman toisten apua kärsi.

Pandemian aikana v. 2021 euromaat uudella tavalla keräsivät 750 miljardin rahaston tukeakseen pandemiasta eniten kärsiviä ja köyhempiä euromaita.

Fukushiman ydinvoimaonnettomuus v. 2011

Kirjassa ydinonnettomuudesta puhutaan vain kahdella sivulla.  Merkel fyysikkotaustansa vuoksi järkyttyi onnettomuudesta. Ilman varsinaista keskustelua ja jättäen tavanomaiset ministeriöiden selvitystyöt tekemättä Merkel vaati aloittamaan Saksan ydinvoimaloiden lakkauttamisen. Vaikka tavallisesti Merkel oli hyvin varovainen päätöksenteossaan ja selvitti asiat neuvotellen ja perinpohjaisten selvitysten jälkeen. Tässä ydinvoimaloiden lakkauttamisasiassa hän kääntyi nopeasti ydinvoiman vastustajien riveihin. Se oli myös ovela poliittinen siirto, jolla vietiin kasvavalta vihreältä liikkeeltä vahvimman poliittisen sloganin: Atomkraft? Nein danke!

Ukrainan sodan aikaan v. 2022 tiedämme, että se päätös on vienyt Saksan suuresti riippuvuuteen Venäjän energiasta, nimenomaan kaasusta.

Krimin anastaminen ja Itä-Ukrainan sota v. 2014

Vihreät tuntemattomat sotilaat saapuivat yllättäen Krimille ja valtasivat strategiset kohteet. Putin kielsi sotilaiden olevan Venäjältä ja myönsi sen vasta puoli vuotta valtauksen jälkeen. Separistit kävivät sotaa Ukrainan itäosissa ja sielläkin Venäjä kiisti osuutensa. Venäjän joukkoja oli kuitenkin Itä-Ukrainassa, missä ne surmasivat tuhansia siviilejä ja sotilaita.

Merkel toimi keskeisenä sukkulaneuvottelija pyrkiessään saamaan tulitauon Ukrainan itäosiin.  Obama Yhdysvaltojen presidenttinä oli haluton toimimaan vahvasti kriisin ratkaisemiseksi. Vasta matkustajakoneen alas ampuminen sai Obaman reagoimaan tiukemmin.  Merkel suostutteli kriisin osapuolia ja ennen kaikkea Putinia hyväksymään aselepo ja onnistuikin siinä lopulta. Krimin miehitykseen Minskin sopimus ei vaikuttanut eikä sitä loppujen lopuksi pantu täytäntöön. Venäjä jatkoi piilosotaansa Itä-Ukrainassa.

Merkel esiintyi kriisissä Euroopan johtajana, vaikka hän ei neuvotellut yksin vaan Ranskan presidentti Hollande istui vieressä.

Koronan aiheuttama pandemia v. 2020

Kahtena viimeisenä virkavuotenaan Merkel kohtasi omien sanojensa mukaan ” toisen maailmansodan jälkeisen suurimman kriisin”. Hän sanoi ”es ist ernst”, tilanne on vakava. Saksa luotti kansleriinsa ja hänen suosionsa nousi 83 %:iin.  Hänelle henkilökohtaisesti oli vastenmielistä sulkea pandemian johdosta yhteiskuntaa. Sulkeminen muistutti häntä Itä-Saksan oloista.

Kriisin alussa Merkel asetti oman kansansa etusijalla, rajoja Euroopan sisällä suljettiin ja rokotteista kilpailtiin. Eurooppalaisen aatteen nimissä Merkel oli valmis hyväksymään 750 miljardin elpymisrahaston. Säästäväisen Merkelin linjassa tämä oli vaikuttava muutos. Hän myös ajoi linjansa läpi koko EU:ssa.  Tämä linjaus nostatti erityisesti Etelä-Euroopassa EU:n suosiota.

Liittokansleri Angel Merkel toimi ennätykselliset 16 vuotta kanslerina. Hän oli vaatimaton niin pukeutumisessa kuin arkielämässä. Hän kävi itse ruokaostoksilla, asui koko ajan samassa kaupunkiasunnossa Berliinissä ja piti tiukasti yksityiselämän omanaan.

Hänen kautensa alkupuolella CDU/CSU:n kannatus oli parhaimmillaan yli 40 %  ja varsinkin pandemian aikana Mutti Merkelin henkilökohtainen kannatus oli jopa 80 %. Vuoden 2021 vaaleissa CDU/CSU:n kannatus romahti 24,1%:iin.  Pitkällä valtakaudella on yleensä seurauksia.