Oranssi palaa – oletko valmis?

”Halusin myös kirjoittaa Oranssin musiikkiteoksen tapaan, ja lopussa on eräänlainen coda. Minusta olisi kiusallista, jos tällainen kauhun, komiikan ja kaikenlaisen groteskin yhdistelmä paukkuisi loppuun saakka.” (Eeva-Liisa Manner Eino Salmelaiselle, Tampere 29 6 69)

Poltettu oranssi ilmestyi kirjana 1968. Painetun näytelmän sisältö ja rakenne on lyhyesti seuraava: 1. näytöksessä Amanda Klein tuo tyttärensä Marinan tohtori Frommin vastaanotolle. Äiti kuvaa tytön sairautta, tohtori kertoo jotain luonnehdintoja skitsofrenian ilmenemismuodoista, etenkin kielellisistä häiriöistä. Seuraavaksi tohtori tapaa tytön ja saa hänen kontaktin jäljittelemällä tämän outoa kieltä. 2. näytöksessä valaistaan aluksi Marinan vanhempien lukkiutunutta suhdetta ja kodin ahdasta ilmapiiriä. Tytön luottamus tohtoriin etenee niin pitkälle, että hän saa kerrottua väkivaltaisista traumaattisista tapahtumista lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Sen jälkeen hän tunnustaa rakkautensa tohtoriin. Tohtori torjuu tytön ja spekuloi hänen tunne-elämästään. Tyttö kertoo unessaan kuolleesta palavasta hevosesta. 3. näytös alkaa Marinan kuvitteellisella rakkauskohtauksella tohtorin kanssa. Seuraavassa kohtauksessa tohtorin työhuoneessa käy ilmi, että Marina on yrittänyt polttaa kotinsa. Hänet tuodaan paikalle, ja hän pyytää tohtoria ”ottamaan hänet”. Tohtori määrää hänet mielisairaalaan. Viimeisessä näytöksessä risteävät toisiinsa niin vanhempien kuin tohtorin ja hänen apulaisensa näkemykset tytön hulluudesta, toistensa syyttelyt ja avuttomuus tapauksen suhteen.

Manner jatkoi näytelmän muokkaamista vielä senkin jälkeen, kun se oli jo ilmestynyt kirjana, koska ensi-iltaan oli vielä matkaa. Pitkään Manner halusi nimenomaan Eino Salmelaisen näytelmän ohjaajaksi, vaikka kirjailijan ja ohjaajan näkemykset näytelmästä eivät tahtoneet käydä yksiin.

Poltettu oranssi tuotiin näyttämölle 9.3.1969 Tallinnan draamateatterissa (Põletatud oransz – ballaad sõna ja vere kütkeist oli maailman kantaesitys) ja 19.10.1969 Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa (Suomen kantaesitys). Edellisen ohjasi Väinö Lahti, jälkimmäisen Lisbeth Landefort. Väinö Lahden ohjaus pohjautui näytelmän painettuun versioon ja sai kirjailijan täyden hyväksynnän. Lahden mukaan Poltettu oranssi on oikeastaan  Tämän matkan (Mannerin vuonna 1956 ilmestyneen runokoelman) jatkoa, ja Marina elää ”tuolinjalkojen metsässä” niin kuin kokoelman päättävässä ”Lapsuuden hämärästä” -runossa sanotaan. Lisbeth Landefort oli myös tyytyväinen siihen käsikirjoitusversioon, jonka sai käteensä. Siihen tehtiin vain vähän muutoksia. Olennaisin muutos oli kirjailijalta pyydetty uusi prologi ja lopun vähäinen muuttaminen siten, ettei se olisi jäänyt niin lohduttomaksi. Yleisö otti näytelmän omakseen, se pysyi Kellariteatterin ohjelmistossa koko 1970-luvun.  TTT:n ensi-illan jälkeen se esitettiin yhteensä yhdessätoista teatterissa (Kotkan, Kuopion, Rauman, Oulun, Joensuun, Kokkolan ja Savonlinnan Kaupunginteatterit sekä Mikkelin ja Porin teatterit). Kansallisteatterin ohjelmistoon se palasi vielä vuonna 2002. Viimeisin esitys ennen Turun ylioppilasteatteria oli Porin teatterissa, ensi-ilta 16.3.2005.

Turun ylioppilasteatteriin Poltettu oranssi palaa perjantaina 4.10.2019. Näytelmän ohjaa Mikko Kaikkonen, ja teos on Turun ylioppilasteatterin 60-vuotisjuhlanäytelmä. Kaikkonen luonnehtii teosta näin: ”Mannerin tekstissä tiivistyy minua kiehtovaan teatteriin liittyvä ajatus, että dramaturgia on ajatuksen avaruudet. Tällaiseen teatteriin mielestäni kuuluu myös tanssi vahvasti aistisena ja joustavana ilmaisulajina. Tässä tulkinnassa tanssi on keskeisenä osana. Sen tehtävänä ei ole tehdä näkymätöntä näkyväksi tai paljastaa mitään. Sen tehtävä on pikemminkin sitoa tarinan kohtaloita laajempiin yhteyksiin ja paljastaa inhimillisen tahdon illusiomainen luonne”.

(Kirjoitus on vahvasti lyhentäen muokattu Turun ylioppilasteatterin sivulla julkaistusta blogikirjoituksestani Sanan ja veren ansoista eli miksi Eeva-Liisa Manner on niin tärkeä)

MikaLamminp

Olen Turun kaupungin kulttuurilautakunnan varajäsen sekä varsinainen jäsen Eeva-Liisa Manner -seuran hallituksessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu