Käärme viisaudesta vai rikkomuksesta?

Varallisuus – kuin pitäisi kiinni hiekasta eikä suostuisi päästämään irti synnyttäjänsä kohdusta: Mitä on tämä, jos ei taantumusta?

Hyvän ja pahan lähteillä: Annoit hänelle ihmisenluvun ja kuvailit häntä ihmisen käsityskyvyllä – kuinkas muutenkaan, sillä ymmärryksesi ei kykene käsittämään sitä, mikä on ihmisen ulkopuolella, siksi kutsut häntä ”Isäksi, isänmaaksi, padre, patria”

Eikä tieto saavuta näkijäänsä, eivät hänen korvansa kuule, ei silmänsä ymmärrä, kun käärme luo nahkansa uudestaan että hänkin uudistuu sisältä, kunnes hänen vatsansa on täynnä ja tämä liha, nämä väsyneet luut eivät enää kykene luomaan uutta: aika on sinut nielevä, seuraava on täällä.

Alkuelämä, myrkyllinen ilmakehä, pieneliöt alkulimassa, kaikilla vain yksi tehtävä, yksi tapahtuma – taivas helvetinporteilla, itse yhteyttäjä, silti kaikki yhtä merkityksetöntä kaikkeuden kannalta: vain sinä tuot henkäyksen todellisuutta siihen elottomaan maahan, joka ei välitä kärsimyksestä.

Kuka on todella vastustaja?

Ilman tunnetta ei ole liikettä, vain tapahtuma, kaiken tasapaino: Kaiken luku on nolla.