Kuinka moni kulkee päällystettyjä teitä?

Rakkaus tai kuolema, voitto tai häpeä, rauha on kuin maahan kätketty miina, joka kätkettiin maahan vannomaan vapautta, mutta vain yhden virheaskeleen päässä kuopasta.

Kumman siis valitset, rakkauden vai häviön ja häpeän?

Epäonnistuminen on narunpäässä, ehdoton tottelevaisuus ja kuuliaisuus kaikuvat niiltä seiniltä, joissa lukemattomien henget katosivat vailla toivoa.

Yhden kautta kaikki romahtivat, siinä on kaikki mitä jäi jäljelle laista, joka oli itsenimitetyn johtajan käsissä. Hiljaisuus ei ollut rauhaa vaan kuolema, kuka kantaa vastuunsa ja ketä vannoo vain velvollisuuttaan, luuletko ettei vastuulla ole velvollisuuteen eroa?

Mitä korkeampi rakennus, sitä mahtavampi romahdus, kuka on oikealla puolella, vai oliko sillä väliä?

Mukavuus käy vapauden edeltä, kuinka moni luovuttaa vastuunsa kulkeakseen päällystettyjä teitä?

Mikä on siis ero velvollisella ja vastuullisella, jos ei tämä: velvollinen toteuttaa määräyksiä ja uskoo tekevänsä oikein, mutta vastuullinen tietää olevansa syyllinen ja siksi ymmärtää armoa.

Luulitko että elämässä on kyse siitä kuka on oikeassa?