Kuka uskaltaa sanoa, kuule sydämesi kutsua?

Kuin tuuli he käyvät läpi maita ja meriä, nostattavat hyökyaaltoja, repivät irti juureutuneita puita, uskottomina sydämelle odottavat järjestystä ja lakia, tuntematta henkeä saati kehoa, eivätkä tunnusta tuntojansa syvimpiä, sydämensä sanoja.

Irtautuneena luonnosta he kiroavat syntyä, nostattavat riitoja ja eripuraa, vaativat toisiaan tuomiolle, tunnustavat lakia ja halveksuvat eloa, huutavat oikeuden tuomaria, eivätkä kuule lähimmäisen rakkautta.

He ovat itsetuhon lähettiläitä, sanoilla vakuuttavat uskollisuutta, mutta teoilla kieltävät olemassaolonsa, synnyttäjänsä, taivaat ja maat, kaiken kauniin antaumuksen ja kääntyvät pois kehosta ja hengestä, halveksuen erilleen asetettua temppeliä, henkensä tosiluontoa.

He eivät luota itseensä saati henkeensä, vaan vainoavat toisiaan tunnottomuudessa, kadotettuaan itsensä ja tahdonvapautensa.

Kuka uskaltaa sanoa, kuule sydämesi kutsua?

Mikko Marttila

Ihmisyydestä, uskomuksista ja yhteisöperustoista kiinnostunut kuntapuliukko. Ilman vapautta ei ole vastuuta. "Vapaus on vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu