Lukemattomia lukuja

Tähtiä oli lukemattomia – enemmän, kuin saatoit laskea, etkä kyennyt pääsemään perille luvuista, jotka jakoivat tähtien lukua. Jokin oli tiellä, esteenä peittämässä näkökykysi voimia, ja se piinasi henkeäsi eikä suonut unta silmillesi. Taivas näytti loistonsa, soitti taivaallisen laulunsa, mutta tarkka määrä valvotti henkesi huoneita.

Korkealta ylhäältä joku ilmoitti sanansa, jakoi taivaiden voimia, mutta kaiken aikaa planeetat jatkoivat kulkua. Kaikkeus jatkaa eteenpäin, synnyttää uusia arvoituksia, vaikka merten raivot repivät mielesi kahtia, vaahtopäisiä aaltoja, huuhtovat mukanaan rakennelmia, sytyttävät sotia, kadottavat metsiä, levittävät tartuntasairauksia. Mielesi piirtää uusia tähtikarttoja, vaikka kaikki olivat ennen sinua ja jatkuvat samoina henkesi rauettua.

 

Emme ole luotu järjestä, vaan tunteesta: Mikä rauhoittaisi sinua?

Mikko Marttila

Ihmisyydestä, uskomuksista ja yhteisöperustoista kiinnostunut kuntapuliukko. Ilman vapautta ei ole vastuuta. "Vapaus on vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu