Odotuksia ja pettymyksiä – Tabula rasa

Alkukanta, kahden summa, tyhjä kangas, minuuteni pohja, ympäristö ja perimä, tieto ja tunne, jännite ja purkukanava.

Taivas on niin odottava, se kerää vetten voimia, se kerää odotuksia, jotka purkautuvat janoisille, herättävät nukkuvia, nukuttavat uinuvia, avaavat maallisia ulottuvuuksia.

Kangas täyttyy näistä odotuksista, joille synnyttäjä antoi nimensä: minä olen yksi näistä lukemattomista, joille hän antoi syntymälukunsa – synnytti tulvia, hukutti toiveita, herätti kuolleita ja valvoi aikoja heidän huoneissa.

Kaikella on hintansa, elämä toi pettymyksiä, petettyjä odotuksia, pelon varjoja. Minä, taivaiden ihmettelijä, näen sinun tuskasi, joka toit mukanasi kuolleita kuormia, kannoit niitä hartioillasi kuin tuomittu vaeltaja ja katosit kuin salama taivailta.

Taivas on taas selkeä

 

0
Mikko Marttila

Ilman vapautta ei ole vastuuta.

"Vapaus on vastuun perusta, itseohjautuvuuden lähtökohta, kestävän kehityksen kulminoituma."

Minä luulen tietäväni, siis ehkä olen, ehkä en...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu