Syvä meri – Tieto ja taide

Tiedät kuvaelman merestä, se on kaikkine ominaisuuksineen piirretty hermopäätteillesi, joista se matkaa kohti tiedonkäsittelyä. Sinulle annetaan myös tieto meren ominaisuuksista ja säännöistä, joiden mukaan pulahtaa syvään siniseen mereen, silti pelkkä tieto tuskin sinua tyydyttää.

Vuorovaikutus meren kanssa, kuinka se kannattaa, miten virta vaikuttaa, miten tuuli aaltoja nostattaa, miten sade yhtyy mereen, nämä kaikki saavat ruumiisi kaipaamaan kosketusta kuvattuun mereen, ruumiisi totuuteen.

Kaikki on vuorovaikutusta toiseen, halu koskettaa, halu tuntea, meri on elävä kuva, jota kehosi janoaa – siksi vedet nousevat kohti taivaita sataakseen uudestaan maahan, muuta ei ole.

Kun ihmiset kauan ennen meitä oppivat tallentamaan tietoa, he piirsivät kallion seinämille kuvia: mikä oli nykyihmisen ensimmäinen tulkinta siitä, minkä todistivat kiviltä?

Tieto ja taide ovat erotetut toisistaan, mutta ovatko ne erillään toisistaan?

Mitä rakkaus on, onko se vain kiertoilmaus jälkeläisille, yritys elvyttää sitä mikä on väistämätöntä, surutyötä ennen kuin katoaa lopullisesti.