Trauma – Maailma joka ei muuttunut koskaan

Joku rukoili hartaasti ja pitkään; hän toivoi aikaa, jota ei ollut kokenut koskaan.

Hän toivoi muutosta maailmaan, jonka lastasi tulevien sukupolvien niskaan vaatien vakautta, pysyvyyttä ja rauhaa.

Joku odotti rakkautta, joka saa hänet haukkomaan henkeään, sydämen hakkaamaan ja tuntemaan elonvoima. Mutta vuosien myötä ne tunteet olivat haalistuneet eikä rakkaus herättänyt enää jännitystä, vaan pikemminkin ahdistusta, kauhua ja tuskaa.

Joku etsii koko elämänsä jotain uutta, jännittävää ja innostavaa, mutta löytää edestään tietoa, joka on ollut hyvin pitkään.

Heti kun ihminen oppi tallentamaan tietoa hän raapusti sen merkiksi jälkipolville, jotta yksikään ei unohtaisi opetusta, joka oli kirjattuna kuolinkiveen.

Halusitko todella nähdä muutosta, vai vain vahvistaa uskomuksiasi?

Kivikin sammaloituu ennen pitkää ja haalistuu, sillä ihminen rakastuu siihen minkä tuntee, ei siihen tietoon minkä saa.