Lipeäkala

Kävelen mutaista polkua, parin päivän aikana pehmennyttä.

Kerrostalojen parvekkeilla jouluksi viritellyt valokarnevaalit eivät innosta.

Toppatakki tuntuu hikiseltä.

Tuli mieleen, että ostaisin aatoksi lipeäkalan. Lapsena sitä rakastin. Siitä saa hyvän mielen.

Lähikaupassa on kuuma. Ihmiset lappavat kärryihinsä kaikkea.  Joulumusiikki vie mukanaan. Herään.

Hävettää, kun en oikein mitään.

Katson, onko mitään halpaa. 30 %:n alennuksessa on karjalanpaisti, huomenna viimeinen myyntipäivä.

Ajattelin kuitenkin sen lipeäkalan. Liian kallis. Tänään.

Jos menisin sitten aaton viimeisenä tuntina, varmaan myyvät sen lipeäkalankin alennuksella.

Ostan muutaman perunan. Kaapissa on vehnäjauhoja, teen valkokastikkeen. Äiti neuvoi.

Väsyttää.

Huomenna ostan lipeäkalan.

 

MirjamiParant1

Kansakoulupohjalta ylioppilaaksi v. 1982. Opintoja avoimessa yliopistossa mm. psykologian cumu ja sosiologian appro. Yliopiston kieliopintoja mm. ranska ja englanti. Kognitiivisen psykoterapian laaja opintokokonaisuus 2015. Paras saavutus: kaksi lasta, neljä lastenlasta. En harrasta mitään, mutta olen mukana monessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu