Pippurimyllyn tarina

Kuvassa oleva maustemylly on kymmenvuotiaana saavuttamani toinen palkinto leivontakisassa, jonka traumat ulottuvat vielä tähän päivään. Oikeasti voitin, mutta toisin kävi.

Maaseudulla syntyneenä ja kasvaneena oli luontevaa kuulua Maalaisliiton Vesaisiin. Kerhoon, jonka ohjaajana toimi kerhoneuvoja Tyyne Impivaara. 

Vesaiset opiskelivat puutarhanhoitoa mutta myös kilpailivat muissa taidoissaan.

Osallistuin Vesaisten leipomiskisaan. Meidän piti leipoa herttaiset rinkilät, joista sitten kylänväki arvioi voittajan.

Kymmenvuotiaana olin ahkera leipoja.  Leivoin herttaiset rinkilät.

Leivonnaiset asetettiin kylän koululla pöydälle, jossa jokaiselle leipojalle oli annettu oma numeronsa.

Osallistujia oli muutamia, ehkä viisi. En tarkkaan muista.

Tiesin, että yleisöäänestys voitti leivonnaiseni.

Mutta, kuinkas sitten kävikään. Kerhonohjaaja Tyyne Impivaara, oli joko sekoittanut voittajan tietoisesti tai teki sitten vanhuuttaan virheen. Tulin toiseksi.

En pystynyt siinä tilnteessa puolustautumaan. Menetin ensimmäisen sijani kerhonohjaajan mokaan tai tietoiseen valintaan.

Maustemylly nosti tänään muistoja. Aloitin lihapullataikian teon abille, jolle vien huomenna ruokaa. Jauhettu maustepippuri oli loppunut.

Mitä tehdä? Musta- tai valkopippuri ei käy. Löytyi kokonaisten maustepippurien pussi. Katselin ympärilleni, siinähän on, pieni pippurimylly. Valmiina ratkaisemaan ongelmani.

Elämääni uskollisesti seurannut, toisen palkinnon ansainnut pippurimylly, on tänään tuonut minulle iloa, lohtua ja muistoja. Muistoja ajasta, joka opetti, että, ohittaminen on väärin.

 

MirjamiParant1

Kansakoulupohjalta ylioppilaaksi v. 1982. Opintoja avoimessa yliopistossa mm. psykologian cumu ja sosiologian appro. Yliopiston kieliopintoja mm. ranska ja englanti. Kognitiivisen psykoterapian laaja opintokokonaisuus 2015. Paras saavutus: kaksi lasta, neljä lastenlasta. Harrastan kirjoittamista, monisanaisuuden iloa!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu