Koulu alkaa, jännittää!

Elämässä on vaiheita, jotka on hyvä nähdä ja tunnistaa. Eräs merkittävä käännekohta on koulun aloitus.

Hain lapseni lasta viimeisenä esikoulu/päiväkotipäivänään. Piti tyhjentää lokerot tavaroista ja hyvästellä opettajat ja hoitajat.

Hyvästelyt oli tehty jo päivän aikana, joten lopulta tyttö huuteli portilta. Hei, hei, päiväkoti!

Autossa hän totesi, miten paljon on saanut halauksia. Se on ollut mahtavaa.

Automatkallamme kotiin, hän sanoi, että haluaisi vielä koulun alettua käydä päiväkotinsa pihalla. Tottahan toki, voit käydä, sanoin, johon isosiskonsa (9 v.) totesi, että eihän siellä enää ole sun kavereita.

Pohdimme siinä yhdessä, isosiskonsa kanssa, miten vosimme pysähtyä tervehdyskäynnille.

Isosisko oli jo samat vaiheet käynyt läpi, joten hän lakonisesti totesi; ei ne siellä enää sinua muista!

Päätimme, että käydään joka tapauksessa.

Koulun aloitus on vaativa vaihe. Pelottavakin.

Turvallisuushakuisuus on normaalia, ja muutokset pelottavat.

 

 

MirjamiParant1

Kansakoulupohjalta ylioppilaaksi v. 1982. Opintoja avoimessa yliopistossa mm. psykologian cumu ja sosiologian appro. Yliopiston kieliopintoja mm. ranska ja englanti. Kognitiivisen psykoterapian laaja opintokokonaisuus 2015. Paras saavutus: kaksi lasta, neljä lastenlasta. Harrastan kirjoittamista, monisanaisuuden iloa!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu