Onnea on lapsenlapsi, joka kyselee

Ihminen kulkee kuin raketti aikajanallaan. Useimmiten hänen tehtäväkseen lopulta jää elämänsä käännekohdat, joiden muisteluihin riittävät valokuvat.

Ajattelin muuttaa tuota ikuista ja pysäyttää ajan yhteen hetkeen, joka elää ja voi hyvin.

Ihmeellinen luonto näyttää kasvonsa myös jälkipolven ihmettelyssä.

Vaalea poronjäkälä, joka näyttää silmiini totutulta, onkin lapsenlapseni mielestä lunta. Hän ihmettelee ja tunnistan – onhan se oikeasti syksyistä 'lunta'.

Mustikat olin jo siirtänyt mielessäni tulevaan vuoteen, kunnes pieni lapsi näki niissä mahdollisuutensa.

Hän innostui lähes alastomissa varvuissa elävistä mustikoista.

Turkkilaisen jogurtin tyhjentyneessä sangossa oli pian mustikoiden runsas kasauma.  Pienillä sormilla kerättyjä, ehkä mustikkamuffinseihin riittävät syysmustikat.

 

 

MirjamiParant1

Kansakoulupohjalta ylioppilaaksi v. 1982. Opintoja avoimessa yliopistossa mm. psykologian cumu ja sosiologian appro. Yliopiston kieliopintoja mm. ranska ja englanti. Kognitiivisen psykoterapian laaja opintokokonaisuus 2015. Paras saavutus: kaksi lasta, neljä lastenlasta. En harrasta mitään, mutta olen mukana monessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu