Lähtöjä

Vainajien muistopäivän aikaan, kynttilät syttyvät hautausmailla.

Kynttilät syttyvät myös jouluisin, jolloin jokainen kynnelle kykenevä haluaa valaista läheisensä haudan.

Turun terroriteon jälkeen, toria valaisivat tuhannet osanottoa ilmaisevat kynttilät ja kukat.

Lähdöt ovat usein ennalta arvaamattomia, mutta toisten kohdalla, odotettuja.

Lähtöjä ei voi ennakoida.

Ne tulevat, kuin varkaat, kaduilla, kodeissa, autoissa, töissä, koulussa.

– – –

Minulla oli pikkusisko, joka eli 8 -vuotta. Hänen lähtöään oli katseltu jo kodissamme.

Lopulta Kysillä (Kuopion yliopistollinen keskussairaala), jonne saimme mennä jättämään hyvästejä. 

Siskoni ei enää puhunut, mutta puristi kättäni. Hän kuuli puheeni ja vastasi. Ymmärsin. Olin 10 -vuotias.

– – – 

Pikkusiskoni lähtöä olen miettinyt, miten syvän jäljen se jätti. Vaikka olin vasta 10 -vuotias, ymmärsin, että oli tapahtunut jotain, joka ei enää palaa. Jotain, jonka menetyksen kannan sisälläni niin kauan kuin itse elän. 

– – –

Pikkusiskon menetys on suruistani suurin. 

– – –

Minulla on ollut lemmikkejä, koiria ja kissoja. Monista olen matkallani joutunut luopumaan. 

Heidän kuolemistaan selviää ajan kanssa, mutta pikkusiskoni menetys piti vain unohtaa.

– – –

Irja Laamasen blogeja näytetään edelleen, hyvä niin!

Irjan kuolema tuli liian nopeasti, mutta toisaalta, hän oli tietoinen lähdöstään.

Irjan lähtö on vaikuttanut myös ajallisen ihannoinnin merkityksettömyyteen.

Tai sitten, toisaalta, vahvassa ajassa olemisen merkitykseen.

– – –

Elämä on matka, jonka lähdöt eivät aina ole ebookersin varaan merkityt!

 

 

 

 

MirjamiParant1

Kansakoulupohjalta ylioppilaaksi v. 1982. Opintoja avoimessa yliopistossa mm. psykologian cumu ja sosiologian appro. Yliopiston kieliopintoja mm. ranska ja englanti. Kognitiivisen psykoterapian laaja opintokokonaisuus 2015. Paras saavutus: kaksi lasta, neljä lastenlasta. Harrastan kirjoittamista, monisanaisuuden iloa!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu