Pihtiputaan mummo Esperissä

Olen mummo Pihtiputaan

kaikki minut tuntee

eikä kukaan

Asuntoni, pieni mökki

kelvannut ei päättäjille

kunta ohjas Esperille

 

Olin yksinäinen muka

mulla oli oma tupa

vähän nautin oluttakin 

ruuan itse valmistin

seuraa piti talitintti

silti virkailija muuta intti

 

Nyt on mennyt vuosi, kakskin

Esperissä

niin kai laskin

yksin istun tunnit turhat

mielessäni hitaat murhat

mummo joutaa kohta kuolla

kirkkomaa jo oottaa tuolla

 

Poika kuoli toissa vuonna

eipä tuokaan turvaa tuonna

rahansa kai viinaan tuhlas

vaan rakas oli silti

pärjännyt ei elon juhlas

 

Täällä Esperissä katto ompi

pääni päällä

silti kylmä on

eikä ruoka maistu

eipä kotiuunissakaan

pottuloota enää paistu

 

Olen mummo Pihtiputaan

kaikki minut tuntee

eikä kukaan

jos vielä kerran kotimökkiäni

tervehtiä saisin

sitten kiittäisin ja kumartaisin

 

Jumalani joka jossain odottaa

elämästäin toivoin parempaa

kaipa osani on kirjoitettu 

suureen kirjaan taivaassa

silti Esperissä

elämäni loppuvuodet kärsin

kuin olisin jo helvetissä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MirjamiParant1

Kansakoulupohjalta ylioppilaaksi v. 1982. Opintoja avoimessa yliopistossa mm. psykologian cumu ja sosiologian appro. Yliopiston kieliopintoja mm. ranska ja englanti. Kognitiivisen psykoterapian laaja opintokokonaisuus 2015. Paras saavutus: kaksi lasta, neljä lastenlasta. En harrasta mitään, mutta olen mukana monessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu