Heräämisiä
Puutarhani heräsi unestaan, kuin ikuinen se ollut ois
se katsoo minua ihmeissään, kai talven kylmyys lähti jo pois
Kaisla vartensa nosti varoen, vaan nyt jo tanssii iloiten
kevätlauluaan kukille soitellen
Ja jokainen lehtiin puhjennut puu
kaislan soitosta innostuu
Lopulta koko puutarha soi
joka ikinen ruohokin karkeloi
Maa kätkenyt kaipuun on ihmisten
kuin tietäen, miten vahva voima on sen
Mirjami, sinun runosuonesi pulppuaa kauniisti.
Runojesi innoittaman kaivoin vanhan vihkoni esiin.
25.5,2005
Kasvoille tuuli
kevyt kuin keijun siipi
vihreä tuoksu.
Polkua kanssani, hän
kevät keikkuen kulkee.
Nyt runosuoneni on kuivunut, Mitenhän siihen saisi uudestaan virtaa?
Ilmoita asiaton viesti
Runoilla on omat aikansa ja sanat alkavat pulputa, kun joku tunne virittyy ja mieli herkistyy.
Minulle tuo luonnon ihmeellisyys on melkoinen voimapatteri.
Saman huomaan sinun runostasi. Luontohan se siinä kanssasi käyskelee.
Ilmoita asiaton viesti
Suvivirsi soisi runoni taustalla parhaiten.
Ilmoita asiaton viesti
https://youtu.be/1sQzI9WcXW0
Ilmoita asiaton viesti