Tsehovilainen puutarhani
Nurmikollani maan laulu
innostuu auringosta
Billie Eilishin rummut sytyttävät hengen
kuin unen, josta ei haluaisi herätä
Vuosien takaiset juuret
nostavat päätään, syvältä
Rakensin puutarhaani miettein
näenkö koskaan kasvunsa kauneuden
Tsehov, puutarhasi tunnistan
se on jo täällä, villinä ja vapaana
kuin mieleeni sekoittuneet mausteet
Kommentit (0)