Vaahtokujan lapset

Vaahtokuja, kuin aurinko

joka nousee

Myyrmäen onnellisten aamuun

 

Pommarissa

puhuttiin enemmän

ajasta ja ilosta

ei pelätty

 

Olihan meillä turvalliset

Helvi ja Leena

jokaiselle talon lapselle

nostettiin

lippu salkoon

 

Urmulesta

lapset hakivat kiiltokuvansa

Kuin sadun

joka ei koskaan pääty

 

 

MirjamiParant1

Syntyminen on jo sinänsä hieno kokemus. Mutta, miltä on tuntunut syntyä pimeään joulukuun päivään, jossa henkiinjääminen on ollut hetkistä kiinni. Minä jäin, henkiin!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu