Usein kysytyt kysymykset

Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksellamme Turun keskustassa käy joka päivä kymmeniä uteliaita vieraita, joiden kanssa syntyy kiinnostavia keskusteluja. Osa kysymyksistä on sellaisia, joihin saamme vastata monta kertaa päivässä. Valikoin tähän otoksen yleisimmistä kysymyksistä ja vastauksista.

Arkeologisen museokurssin osallistujia Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksella.
Kuva: Ilari Aalto.

Löytyykö sieltä mitään?
Kyllä. Kaivamme kahta Turun palossa 1827 tuhoutunutta kivitaloa, joista toinen on rakennettu keskiajalla ja toinen 1500-luvulla. Talojen raunioiden lisäksi olemme saaneet esiin hyvin säilyneen 1700-luvun katukiveyksen ja nuorempia, 1800-luvun puutarhakerroksia.
Mutta löytyykö sieltä mitään?
Niin siis meillä on nämä rauniot – aa, siis esinelöytöjä? Niitä tulee jatkuvasti. Löydöt ajoittuvat 1300-luvulta 1900-luvun alkuun, pääasiassa 1600–1800-luvuille. Kaikkein eniten löytyy kotieläinten luita, ja esineistä savi- ja lasiastioiden palasia, tupakkapiippujen kappaleita, ikkunalasia, kaakeleita ja joitakin pieniä esineitä, kuten kolikoita, nuppineuloja ja sormustimia.
Löytyykö joka päivä jotakin?
Kyllä. Ihmiset ovat roskanneet huolella vuosisatojen ajan.
Ihanko tosi joka ämpäristä löytyy jotain?
Kyllä. Seulomme kaikki ämpärit, että pienet löydöt eivät joudu hukkaan. Se olisi aika turhaa työtä, jos löytöjä ei tulisi.
Miten nämä rauniot ovat joutuneet maan alle? Onko maa noussut?
Ne on tietoisesti haudattu. Löytämämme rauniot ovat kivitalojen kellareita, jotka on alunperinkin rakennettu osittain maan alle. Suurten tulipalojen jälkeen tuhoutuneet rakennukset on peitetty maalla, ja koko kaupungissa maanpintaa on nostettu täyttökerroksilla useita metrejä. Nämä talot ovat tuhoutuneet Turun palossa 1827, minkä jälkeen niiden seinät on kaadettu sisään ja kellarit on peitetty maalla.
Kuinka vanhoja nuo tiilet ovat?
Rauniossa näkyvät tiilet ovat pääasiassa 1400-luvulta.
Oliko keskiajalla jo tiiliä?
Kyllä. Tiilenvalmistus alkoi Ruotsissa ja Suomessa 1200-luvulla, ja Suomen vanhimmat ajoitetut tiilet ovat 1200-luvun puolivälistä Turun Koroistenniemeltä. Aluksi tiiltä käytettiin vain linnoissa ja kirkoissa, mutta 1300-luvun lopulta alkaen tiili oli yleinen materiaali Turkuun rakennetuissa kivisissä asuintaloissa. Turun tuomiokirkko on varsin edustava esimerkki keskiajan tiiliarkkitehtuurista.
Mitä te teette jos sataa?
Kunpa sataisikin! Sateella maa on helpompaa kaivaa, maan värit erottuvat paremmin ja työskentelylämpötila on inhimillinen. Vaihtaisin kyllä kaikki hellepäivät sadepäiviin.
Mikä on parasta arkeologiassa?
Parasta on löytää asioita, joita kukaan ei ole nähnyt satoihin vuosiin. Tehdä tulkintoja, muodostaa yhteyksiä ja selvittää pala palalta, mitä täällä on tapahtunut historian aikana. Ennen kaikkea on jännittävää miettiä, keitä näitä rakennuksia ja esineitä käyttäneet ihmiset ovat olleet.
—Vastaamme näihin ja muihin kysymyksiin arkisin elokuun loppuun asti. Tervetuloa tutustumaan monttuumme!

mullanaltablogi

Raisiolainen arkeologi, keskiajantutkija ja tietokirjailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu