Oppikirja 16: Milloin Suomen keskiajan kivikirkot on rakennettu?

Osa 16. Näkökulma: Milloin Suomen keskiajan kivikirkot on rakennettu?

Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa on pidetty tutkikimuksessa aikoinaan 1200-luvulla rakennettuna, mutta uusimman tutkimuksen mukaan kirkko on 1400-luvun jälkipuolelta. Kuva: Selim Lindqvist 1887/Museovirasto, CC BY 4.0.

Suomessa on säilynyt yli seitsemänkymmentä keskiaikaista
kivikirkkoa
, kuten Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko, Lohjan Pyhän Laurin kirkko tai Keminmaan kirkko. Ne ovat Suomen vanhimpia yhä pystyssä ja alkuperäisessä käytössä olevia rakennuksia. Historialliset kirkot ovat kiehtovia kulttuurikohteita, jotka kantavat tietoa kirkkojen rakentajista ja niistä sukupolvista, jotka ovat kirkkoja käyttäneet.

Keskiaikaisia kivikirkkoja on tutkittu tieteellisesti
1800-luvulta asti, mutta pitkään oli epäselvää, milloin kirkot on tarkalleen
rakennettu. Vain yksittäisiä kirkkoja on mahdollista ajoittaa kirjallisten
lähteiden tai kirkkomaalauksissa olevien vuosilukujen avulla. Melkein jokaista kivikirkkoa on edeltänyt vanhempi puukirkko, eikä asiakirjoista usein selviä, mistä materiaalista mainittu kirkko oli tehty. Varhaiset
tutkijat ajoittivat suomalaisia kirkkoja vertaamalla niitä ruotsalaisiin
kirkkoihin, ja alun perin monen mannersuomalaisen kirkon arveltiin tulleen rakennetuksi
1200- ja 1300-luvuilla.

 

Jos seurakunnilla oli varaa palkata taiteilija, kirkot koristeltiin pyhimyksiä ja Raamatun kertomuksia esittävillä kuva-aiheilla. Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalauskoristelu 1510-luvulta on yksi Suomen kuuluisimmista. Kuva: P. O. Welin/Museovirasto, CC BY 4.0.

 

Kirkkojen järjestelmällinen tutkimus osoitti kuitenkin, että suomalaiset kivikirkot ovat todellisuudessa nuorempia. Arkeologi Markus Hiekkanen kävi 1980-luvulla ensimmäistä kertaa systemaattisesti läpi kaikki Suomen keskiajan kivikirkot ja julkaisi niiden ajoitusperusteet väitöskirjssaan vuonna 1994. Hän onnistui todistamaan eri
rakennuspiirteitä kuten ovien ja ikkunoiden muotoa ja ullakolle johtavien
portaiden sijaintia vertaamalla, että keskiajan kivikirkot on mahdollista jakaa
kolmeen ryhmään. Vanhimmat kirkot on rakennettu Ahvenanmaalle jo 1200-luvun lopulla, mutta Hiekkanen osoitti, että kaikki manner-Suomen kirkot on rakennettu vasta 1400- ja 1500-luvuilla. Myöhäisille
kivikirkoille on tyypillistä, että ne ovat jääneet reformaation aiheuttaman
rahapulan vuoksi kesken – kirkkoihin on jäänyt muuraamatta holvit ja
asehuoneeksi kutsuttu eteishuone, eikä myöhäisiin kirkkoihin ole tehty
maalauskoristelua. 

 

Isonkyrön vanhan kirkon ajoitus on herättänyt kiivaitakin tunteita. Aiemmin kirkon uskottiin olevan 1300-luvulta, mutta luonnontieteelliset ja tyylipiirteisiin pohjaavat ajoitukset osoittavat sen olevan 1500-luvun alusta. Kuva: Martti Jokinen/Museovirasto, CC BY 4.0.

Tyylillisten piirteiden ohella Hiekkanen perustaa
ajoituksensa luonnontieteellisiin tuloksiin. Keskiaikaisissa kivikirkoissa on
nimittäin säilynyt myös alkuperäisiä puurakenteita, joita on mahdollista
ajoittaa puulustoajoituksella. Myös myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet
Hiekkasen systemaattisen ajoituksen pitävän paikkansa. 

Kotiseutuaktiiveille Hiekkasen ajoitukset olivat pettymys, koska monen kirkon
kohdalla se tarkoitti, että kirkko olikin vuosisadan tai pari oletettua
nuorempi. Erityisen raskaasti kotikirkon nuoreneminen otettiin Isossakyrössä,
jonka kirkkoa oltiin aiemmin pidetty 1300-luvulla rakennettuna, mutta jonka
uusi tutkimus osoitti olevan 1500-luvun alkupuolelta. Ajoituksen varmistivat
kirkon sakariston rakentamiseen käytetyt hirret, jotka oli kaadettu talvella
1513–1514.  Vanhoilla kirkoilla on tärkeä
osa paikallisidentiteetin rakentajina, ja monelle suomalaiselle on tärkeää,
että oma kirkkorakennus on mahdollisimman vanha.

 

Keminmaan kirkko on nuorin katolistyylinen keskiaikainen kirkko Suomessa, se rakennettiin 1550-luvulla. Se on myös yksi maailman pohjoisimmista keskiaikaisista kivikirkoista. Kuva: Estormiz/Wikipedia, Public domain.

 

Aiheesta lisää:

Hiekkanen, Markus 2014. Suomen keskiajan kivikirkot. Helsinki: SKS.

 

Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian
oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja
perui sen julkaisemisen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto
pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa
käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa. Tekstit
löytyvät tunnisteella #opetusmateriaali,
ja tekijä (Ilari Aalto) mainiten niitä saa käyttää vapaasti
opetuskäyttöön.

mullanaltablogi
Raisio

Raisiolainen arkeologi, keskiajantutkija ja tietokirjailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu