Oppikirja 5: Oliko Suomessa viikinkejä?
Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät tunnisteella #opetusmateriaali, ja tekijä (Ilari Aalto) mainiten niitä saa käyttää vapaasti opetuskäyttöön.
Normal
0
21
false
false
false
FI
JA
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
Osa 5. Näkökulma: Oliko
Suomessa viikinkejä?
Sanalla ”viikinki” viitataan yleensä viikinkiajan (800–1050) Skandinavian asukkaisiin, vaikka
aikalaisille sana tarkoitti merirosvoa. Norjasta, Tanskasta ja Ruotsista
lähtöisin olleet viikingit kävivät kauppaa, ryöstelivät ja valloittivat alueita
Lähi-idästä Pohjois-Amerikkaan. Skandinaavisen kulttuurin voimakkaan leviämisen
taustalla oli huippuunsa kehitetty kevyt ja nopea pitkälaiva, siis pitkän
mallinen, sekä airoilla että purjeella liikkunut alus, jota skandinaavit
osasivat käyttää tehokkaasti. Pitkälaiva oli nimensä mukaisesti pitkä, mutta ei
uinut kovin syvällä. Siksi se oli myös helppo kantaa vesistöjä erottaneiden
maakannasten yli.
Turun saaristossa Hiittisissä on viikinkien käyttämä kauppa- ja satamapaikka. Hiittisissä on kivinen metsikkö, josta on löytynyt rautakautisia koruja ja aseita, mutta ei merkkejä haudoista. Arkeologit ovat arvelleet, että kyseessä on hiisi, muinaisuskon uhripaikka, joka olisi antanut nimensä Hiittisille. Kuva: Sari Mäntylä/Museovirasto, CC BY 4.0. |
Viikinkiajan
skandinaavit valloittivat Englannin ja perustivat valtakuntia Ranskaan,
Irlantiin ja Venäjälle. Viikinkien idäntie kulki Ahvenanmaan kautta Turun
saariston halki ja Suomen etelärannikkoa pitkin Venäjälle ja Venäjän jokia
pitkin Mustallemerelle. On siis väistämätöntä, että Suomen alueen asukkaat
olivat kosketuksissa viikinkiajan skandinaavien kanssa. Turun saaristosta
Hiittisistä on löytynyt Kyrksundet-niminen satamapaikka, josta on löytynyt tältä
ajalta skandinaavisia esineitä ja merkkejä käsitöistä. Hiittinen on siis ollut idäntien
pysähdyspaikka, mutta skandinaavit ja mantereen asukkaat ovat todennäköisesti
käyneet siellä myös kauppaa.
Ruotsin Gästriklandissa oleva riimukivi Gs13, joka kertoo Egilistä, joka sai surmansa rystöretkellä "Tavastlandissa" eli Hämeessä tai mahdollisesti Suomen etelärannikolla. Kuva: Riksantikvarieämbetet/CC BY-NC 3.0. |
Toisinaan skandinaavien ja Suomen asukkaat kohtasivat toisensa väkivaltaisesti.
Keskiajalla kirjoitetuissa, mutta viikinkiajasta kertovissa saagoissa mainitaan
viikinkien Suomeen ja Hämeeseen tekemiä ryöstöretkiä, ja Ruotsissa onpystytetty muutamia riimukiviä Suomessa kuolleen henkilön muistolle. Lyhyistä
riimuteksteistä on vaikea päätellä, mihin alueisiin sellaiset nimet kuin
Finland tai Tavastland tarkkaan viittaavat, mutta oletettavasti ne tarkoittavat
Suomen rannikkoa. Viikinkien ryöstöretket keskittyivät kuitenkin enemmän
Itämeren etelärannikolle ja Englantiin, missä heikosti vartioitujen
luostareiden arvoesineet olivat varmempi saalis kuin Suomen sisämaahan
johtavien jokien varsilta saadut orjat ja turkikset.
Suomesta on löytynyt yli 200 viikinkiaikaista miekkaa, useimmat niistä haudoista. Monessa miekassa on säilään upotettua kirjoitusta, jonka perusteella säiliä on tuotu Saksan tai Ranskan alueelta. Miekkojen muotokieli on samanlaista kuin skandinaavisissa miekoissa, mutta ainakin osa miekoista on taottu Suomessa. Kuva: Museovirasto, CC BY 4.0. |
Skandinavian
ja Suomen yhteydet näkyvät siinä, että Suomessa valmistettiin ja käytettiin
hyvin samanlaisia aseita kuin muualla Pohjolassa, ja suomalaisissa
korutyypeissä oli paljon yhteistä Skandinavian korujen kanssa. Silti
suomalaisten pukeutuminen poikkesi selvästi skandinaavisesta. Manner-Suomeen ei
myöskään pystytetty skandinaavistyyppisiä hautakumpuja, suuria juhlasaleja tai
riimukiviä. Suomesta on löytynyt ainoastaan yksi varma riimukiven katkelma, mutta sekin on luultavasti kulkeutunut laivan painolastin mukana.
Ahvenanmaalta tunnetaan sekä hautakumpuja että
skandinaavistyyppisen hallitalon jäänteet, mutta sielläkin asutuksessa oli myös
mannersuomalaisia piirteitä. Toisaalta esimerkiksi viikinkikaupunki Birkasta
Ruotsista on löytynyt suomalais- ja virolaistyyppisiä koruja ja saviastioiden
palasia. Itämeren rannoilla ihmiset, ideat ja vaikutteet ovatkin kulkeneet
moneen suuntaan. Suomen asukkaat eivät siis olleet suoranaisesti viikinkejä,
mutta heillä oli tiiviit yhteydet Skandinaviaan, ja hekin saattoivat lähteä
laivoilla ryöstöretkille.
Oppikirjan näkökulmatekstit ovat
lyhyempiä tekstejä, joiden ei ole tarkoitus olla kattavia
kokonaisesityksiä, vaan ne tarkentavat jotakin varsinaisen luvun
teemaa.
Kommentit (0)