Oppikirja osa 2: Mitä on suomalaisuus?
Normal
0
21
false
false
false
FI
JA
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi. Tekstit löytyvät tunnisteella #opetusmateriaali, ja tekijä (Ilari Aalto) mainiten niitä saa käyttää vapaasti opetuskäyttöön.
Osa 2. Näkökulma: Mitä on suomalaisuus?
![](http://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUljAj7szqoWnGMsZBp9eBpS4PBCBkGhRLKacPftRlDqH0Wlc6d5VJEwwR3WhPdex3ulr-_SqFyRQIb3D2U7izZmeJhRIOPJN9mhuFpZ_zsJ8bcrVCGDxhTBYE2_6Uf1HXPpfZhD70N6JHy6KigJDq__oGTbPRT5s0kQ5PsDJE1r5nnrn54y_0dVNc/w400-h319/museovirasto.D1D44DAC5EFC7A2E6CE4784D3A777B58-0-original.tif") |
|
Normal 21 false FI /* Style Definitions */ Suomen vanhin ihmisen joka eli kivikauden tai mihin ihmisryhmään pitää suomalaisena? Kuva: CC BY 4.0. |
Kansallisuuksien ja
identiteettien muodostuminen on monisäikeinen kysymys. Arkeologit puhuvat
arkeologisista kulttuureista, kuten kivikauden kampakeraamisesta kulttuurista
tai rautakauden maanviljelystä harjoittaneesta kalmistokulttuurista, mutta
arkeologinen kulttuuri ei ole sama asia kuin etnisyys. Esihistoriallisesta
kulttuurista ei voida sanoa, mikä näiden ihmisten oma identiteetti on ollut ja
onko kyseessä ylipäätään ollut yksi “kansa” – todennäköisesti laajaan
kulttuuriin on kuulunut erilaisia paikallisia etnisyyksiä ja kieliryhmiä, jotka
eivät näy arkeologisissa löydöissä.
Kirjallisten lähteiden
kautta on helpompi lähestyä kansallisuuksia. On hyvin epäselvää, mihin
ihmisryhmään roomalainen historioitsija Tacitus viittasi vuonna 98 jaa.
kirjoittamansa Germania-teoksen fenneiksi kutsumallaan kansalla. Nimihistorian
ja Tacituksen kuvauksen perusteella fennien on ajateltu olleen saamelaisia tai
vanhemmassa historian tulkinnassa suomalaisia, mutta silloin on kysyttävä, minkälaista
saamelaisuus tai suomalaisuus oli kaksituhatta vuotta sitten. Monet niistä
asiosita, joita pidämme leimallisen suomalaisina tai saamelaisina, ovat
kehittyneet vasta vuosisatoja myöhemmin.On myös hyvin epävarmaa, liittykö Tacituksen kuvaus ollenkaan nykyisen Suomen alueella eläneisiin ihmisiin.
Nykyisenkaltainen käsitys
suomalaisuudesta on muodostunut hitaasti rautakauden lopulta tai keskiajalta
alkaen – yhteinen kieli, yhteiset uskomukset ja tavat ovat erottaneet Suomen
asukkaita muita kieliä puhuneista naapureistaan. Rautakaudella ja keskiajalla
ihmiset kokivat olevansa ensisijaisesti paikallisyhteisön, pitäjän tai heimon
jäseniä, kuten karjalaisia tai hämäläisiä. Suomen eri maantieteelliset kolkat
olivatkin hyvin erilaisia kulttuuriltaan, tavoiltaa ja elinkeinoiltaan, ja
maailma näyttäytyi hyvin erilaisena Savon tiettömien kaskimaiden raivaajille
kuin tiheiden liikenneyhteyksien ääressä eläneille Varsinais-Suomen
peltoviljelijöille. Keskiajan kuluessa alun perin Varsinais-Suomea tarkoittanut
Suomi-nimitys yleistyi tarkoittamaan koko Turun hiippakuntaa, ja 1500-luvulla
Turun piispa Mikael Agricola kutsui jo tällä alueella puhuttua kieltä juuri
suomen kieleksi.
Suomalaiset eivät missään
vaiheessa ole olleet yksi homogeeninen kansakunta. Levittäytyessään
rautakaudella suomenkielinen väestö sulautti itseensä saamenkielistä väestöä,
mutta saamelainen kulttuuri-identiteetti onnistui kuitenkin säilymään ja
kehittymään itsenäisesti peltoviljelyalueen ulkopuolella. Keskiajalla Ruotsista
saapuneet uudisasukkaat muodostivat lisäksi rannikolle ruotsinkielisen väestön.
Suomesta on ollut aina kontakteja pitkin Itämeren ympäristöä, ja ollessaan osa
Ruotsin ja Venäjän valtakuntia Suomi on omaksunut monia skandinaavisia ja
venäläisiä vaikutteita, ja myös uusia vähemmistöjä, kuten Ruotsin vallan aikana
saapuneet romanit ja Venäjän aikana keisarikunnan eri kolkista saapuneet
tataarimuslimit ja juutalaiset. Suomalaisista tekeekin suomalaisia asuminen
tietyllä maantieteellisellä alueella ja vuosisatojen aikana kehittynyt
omaleimainen kulttuuri-identiteetti, joka liittyy kieleen, tapoihin, elinkeinoihin
ja uskontoon, mutta myös jaettuun kokemukseen yhteisestä historiasta.
Oppikirjan
näkökulmatekstit ovat lyhyempiä tekstejä, joiden ei ole tarkoitus olla
kattavia kokonaisesityksiä, vaan ne tarkentavat jotakin varsinaisen
luvun teemaa.
Normal
0
21
false
false
false
FI
JA
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin-top:0cm;
mso-para-margin-right:0cm;
mso-para-margin-bottom:8.0pt;
mso-para-margin-left:0cm;
line-height:107%;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:11.0pt;
font-family:"Calibri",sans-serif;
mso-ascii-font-family:Calibri;
mso-ascii-theme-font:minor-latin;
mso-hansi-font-family:Calibri;
mso-hansi-theme-font:minor-latin;
mso-bidi-font-family:"Times New Roman";
mso-bidi-theme-font:minor-bidi;}
Kommentit (0)