Tavoitteena tohtorinhattu
Nyt se sitten alkoi: 1.1. kuluvaa vuotta aloitin virallisesti Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa tohtorikoulutettavana, vaikka vuosi sitten kutsuinkin jatko-opintoja Turun ylioppilaslehdessä "vähän todellisuuden pakoiluksi". Minulle on kuitenkin ollut jo useamman vuoden selvää, että haluan jatkaa tohtoriopintoihin saadakseni paremmat eväät tutkimuksen tekemiseen, ja kuten samassa Tylkkärin haastattelussa sanoin arkeologisesta tutkimuksesta: se on parhaita asioita, mihin voi turhat elinpäivänsä käyttää.
![](http://1.bp.blogspot.com/-fKU46cBseZg/Xh2SkjJJzgI/AAAAAAAAQ9s/ZwGABgE-hUAzQ0hyrlJN7StMIOE9uBmWACLcBGAsYHQ/s1600/20160613_163418.jpg") |
| Keminmaan vanha kirkko vuonna 2016. Kuva: Ilari Aalto. |
Valmistuin maisteriksi 2016, joten ajatus ehti kypsyä muutaman vuoden. Ratkaiseva asia oli, että pääsen tekemään väitöstutkimusta osana Keskiajan puurakennusperintö Suomessa -hanketta, jonka tutkimustiimi koostuu arkkitehdeista, historiantutkijoista ja arkeologeista. Suomen noin sadasta keskiajan kivikirkosta kymmenkunnassa on säilynyt keskiaikaiset puiset kattorakenteet, jotka työryhmämme on tarkoitus dokumentoida. Samalla tutkimme rakenteissa olevia puumerkkejä ja tekijänmerkkejä ja selvitämme, miten kirkkojen rakentaminen on organisoitu ja minkälainen yhteisö paikallisia ja ammattikäsityöläisiä on osallistunut rakentamiseen.
Oma väitöstutkimukseni käsittelee nimenomaan ihmisiä rakennusten takana: keitä kirkonrakentajat ovat olleet, minkälaisessa sosiaalisessa ympäristössä kirkot on rakennettu ja miten rakentajat ehkä ovat tuoneet itseään ilmi kirkkotilassa. Kirjallisten lähteiden puutteessa tekijänmerkit ovat yksi tärkeä aineisto kysymyksiin vastaamiseksi.
![](http://1.bp.blogspot.com/-Q4L3XzN9-yA/Xh2bMbMc2MI/AAAAAAAAQ94/HTSOiCp266E1EXLVyZZ-FSENM7GPv1Z7wCLcBGAsYHQ/s1600/20170519_135956.jpg") |
| 1400-luvun tiilentekijän merkki Turun tuomiokirkosta. Kuva: Ilari Aalto. |
Kanta-Hämeessä varttuneena keskiajan kivikirkot ovat kuuluneet lähiympäristöni maisemaan, ja ne ovat pienestä asti kutkuttaneet mielikuvitustani. Odotan erityisesti, että pääsemme kenttätöihin kirkkojen vinteille. Voin luvata, että tämä ei jää viimeiseksi kerraksi kun kirjoitan kirkkotutkimuksista tässä blogissa!
Onnittelut Ilari aiheenvalinnasta. Keskiaika on valtavan kiinnostava ajanjakso, samaten kuin tuo kirkkojen rakentaminen.
Voisi sanoa jopa, että ilmeisesti tuolloin vielä verorasitus oli kohtuullista ja valtion sekaantuminen yhteiskuntaelämään rajallista.
Melko ilmeistä nimittäin on, että kirkkorakentaminen lähti seurakuntatasolta eikä julkisen vallan käskyttämänä.
Yhteiskunnan piti olla hyvin järjestynyt seurakunta/pitäjätasolla että pystyttiin jakamaan rakentamisen rasitus oikeudenmukaisesti (manttaaleihin perustuen).
Kirjanpidon piti olla hyvin järjestettyä, mm. sauvoilla eli pulikoilla, vaikka luullaan että luku- ja laskutaito on vasta paljon myöhemmin yleistynyt..
Kirkkorakentaminen oli hyvin saksalaisvaikutteista, tieto-taito, muurarit ja rakennusmestarit tulivat alunperin lähinnä Saksasta.
Varsinkin Turun tuomiokirkko on selvästi saksalaista tyyppiä.
Myös ilmasto oli keskiajalla suopea, lämpimämpi kuin nykyisin. Mistähän se mahtoi johtua, ei ainakaan päästöistä.
Asiaa on yritetty selittää sillä, että ilmasto oli Euroopassa paikallisesti lämmin (satoja vuosia), mutta se selitys ei pidä paikkaansa. Nimittäin Australian luolamittauksissa todetaan sama lämpökausi. Kaiken lisäksi nyt myös Tyynen meren sedimenteistä osataan lukea keskiajan lämpökauden olemassaolo. Voi miten noloa nykyisten ilmastoskenaarioiden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti