Myykö karjalaisuus?

Kotiseutuni paikallislehdessä Koti-Karjalassa oli toukokuussa artikkeli liittyen ortodoksikalmistoihin. Artikkelin mukaan Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy oli järjestänyt tammikuussa matkailuseminaarin, jossa useammassa puheenvuorossa oli noussut esille, että karjalaisen identiteetin korostaminen voisi olla seutukunnan yksi matkailuvaltti. Matkailullisia kohteita voisivat artikkelin mukaan olla esimerkiksi Kiteen alueella sijaitsevat ortodoksikalmistot tai niihin liittyvät osallistavat kaivaukset.

Jäin miettimään tuota artikkelia ja pohdin, että myykö karjalaisuus? Miten sitä käytännössä voisi hyödyntää matkailu- ja markkinointitarkoituksissa. Karjalaisessa kulttuurissa on toki paljon mistä ammentaa, jos lähdetään tutkimaan esimerkiksi karjalaista historiaa ja ruokakulttuuria. Potentiaalinen kiinnostuneiden kohdejoukko on myös suuri, jos mietitään, että 1,5 miljoonalla suomalaisella on karjalaista verenperintöä. Eikä kiinnostus toki rajaudu yksinomaan pelkästään karjalaistaustaisiin tai suomalaisiin, vaan kiinnostuneita voi olla paljon laajempi joukko.

Suomessa on kuitenkin huonoja esimerkkejä siitä, kuinka karjalaisuuteen liittyvillä teemoilla on pyritty tekemään puoleensa vetävää matkailua siinä onnistumatta. Kuhmon kaupunki ei saanut 2000-luvun alkupuolella Kalevala-kylän toimintaa kannattavaksi, joten se myytiin toimintaan panostavalle yrittäjäryhmälle. Vuonna 2014 Kuhmon kaupunki halusi jo ostaa Kalevala-kylän takaisin parantaakseen sen asemaa Kuhmon matkailussa. Kovin suurta menestystarinaa ei ole tainnut kumpikaan omistuspohja tuoda. Karjalaisen eksotiikan hyödyntämisen vaikeuden on kokenut myös Korpiselkätalo Joensuun Tuupovaarassa, joka rakennettiin ”matkailun kruununjalokiveksi” 1980–luvulla, mutta kohde on ollut jo vuosia tyhjillään. Talo sai uuden omistajan vuonna 2013, mutta ei herännyt Korpiselkätalo Ruususen unesta ei… Bomban karjalaiskylässä ja sen kylpylähotellissa Nurmeksessa sentään tuntuu olevan eloa, koska aluetta ja sen rakennuksia uudistettiin pari vuotta sitten. Kylpylässä näkyy jossain määrin karjalainen teema vaikka se onkin hyvin tavanomainen kaupallisen ketjunsa edustaja. Karjalaiskylässä voi hotellin ohella majoittua ja tilauksesta siellä toimii myös ravintola. Toivottavasti tuo karjalaiskylän ravintola hyödyntää karjalaista ruokakulttuuria, kun hotellin ravintola luottaa italialaiseen ruokaperinteeseen. Italialainen ruoka Nurmeksessa on luontevaa kuin… no ei se ole.

Yksittäiset karjalaisuutta hyödyntäneet esimerkit eivät ole kovin rohkaisevia, mutta laajemmin tarkasteltuna asia ei ole välttämättä näin toivoton. Tilastokeskuksen mukaan Venäjä oli suomalaisten seitsemänneksi suosituin ulkomaan matkakohde vuonna 2018. Venäjälle matkusti vuonna 2018 noin 400 000 suomalaista. Näistä suuren joukon muodostavat luovutetuille alueille ja Itä-Karjalaan matkustavat. Menetetty ja rajan takana oleva Karjala siis kyllä vetää. Miten Suomen puolella? Etelä-Karjalan matkailuluvut ovat myös olleet positiivisia, koska esimerkiksi vuonna 2017 se oli Suomen toiseksi suurin matkailumaakunta Uudenmaan jälkeen. Etelä-Karjalan ulkomaalaisia matkailijoita kiinnosti eniten shoppailu, mutta myös luonto, hyvinvointipalvelut ja –hoidot. Pikaisesti katsottuna mitään kovin karjalaista näissä vetovoimatekijöissä ei ole. Jos näitä kuitenkin tarkastelisi tarkemmin ja shoppailu paljastuisi karjalaisten käsitöiden ostamiseksi kansainvälisten kauppaketjujen sijaan, karjalaisen luonnon erityispiirteiden korostamiseksi jne. voisi taustalta löytää karjalaisuuden.

Karjalaisuuden hyödyntäminen kotimaisessa matkailussa voisi siis toimiakin. Lähilomamatkailu näyttäisi yleistyneen myös Suomessa. Yksi lähilomamatkailun taustalla oleva vaikutin on vastuullisuus ja huoli ympäristöstä. Kun lomamatka suuntautuisi ulkomaiden sijasta kotimaan kohteisiin, kuormittuu luontokin vähemmän. Ihmiset haluavat lähimatkailussa panostaa palveluun, laatuun ja elämyksiin. Karjalainen vieraanvarainen luonteenlaatu taipuu hyvin palveluun ja karjalainen perinne on täynnä sellaisia asioita ja jopa mystiikkaa, josta saisi elämyksiä luotua. Lähilomamatkailun lisäksi ruokamatkailu on keskeinen matkailun kehittämiskohde maailmanlaajuisesti, koska ruoka ja juoma ovat tulleet yhä tärkeämmäksi motivaatiotekijäksi matkakohteen valinnassa. Jopa 80%:n mielestä kohteen kulinaarinen aktiviteetti tai vetovoima on vaikuttanut tietyn kohteen valintaan. Ei liene edes tarpeen mainita, kuinka hyvin ruokakulttuurin korostaminen sopisi karjalaisuuteen. Kovin yleisluontoisia ovat nämä matkailun trendit, mutta näihin olisi nähdäkseni helpostikin löydettävissä karjalainen sävy.

Miten siis on? Myykö karjalaisuus? Toisaalta voisi kysyä, että tarvitseeko sen myydä? On kai hyvä, että jatkossakin on asioita, joita ei mitata rahassa. Karjalaisuuden korostaminen matkailussa ja markkinoinnissa jatkossakin ja jopa enenevissä määrin voisi kuitenkin olla yksi väylä karjalaisen kulttuurin säilyttämiseen ja uudistumiseen.

 

Lähteet:

Business Finland. Hungry for Finland. Viitattu 7.7.2019.

Helsingin Sanomat 7.7.2019. Tehtävä rajan takana.

Iltalehti 27.9.2017. Klassikkokohteen uusi vaihde – Bombaa uudistettu komeasti.

Imatralainen 28.6.2018. Etelä-Karjalan tuoreissa matkailuluvuissa positiivinen sävy – ulkomaalaiset jättivät alueelle roimasti entistä enemmän euroja.

Koti-Karjala 8.5.2019. Ortodoksikalmistot kertovat karjalaisuudesta. Kirjoittanut Riitta Hakulinen.

Kaleva 31.5.2007. Uusiutunut Kalevala-kylä avaa ovensa Kuhmossa.

Talouselämä 17.11.2018. Matkailu kasvaa, mutta nyt houkuttaa myös lähiloma eli staycation: ”Tietyt ryhmät yrittävät jo tällä hetkellä välttää lentämistä”.

Yle 26.8.2013. Korpiselkätalo herää Ruususen unesta.

Yle 30.5.2014. Kuhmo haluaa Kalevalakylän omistukseensa.

ornouti

Minulle karjalaisuus edustaa historiaa, kieltä ja kulttuuria, mutta myös karjalaista käsityöperinnettä, ruokaa ja matkustelua. Näitä asioita haluan tutkia itsekseni ja näistä asioista haluan kirjoittaa. Työskentelen julkishallinnossa ja vapaa-aikana puuhastelen Karjalaan liittyvän yhdistystoiminnan parissa, mm. Lohjan Karjalaseurassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu