Mikä ihmeen potlohko?

Potlohko valmiina uuniin

Karjala-lehdessä on Minun Karjalani- palsta, jossa kysytään ihmisiltä erilaisia kysymyksiä, kuten Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? ja Miten karjalaisuus näkyy arjessasi?. Yksi kysymyksistä kuuluu, että Karjalanpaisti vai potlohko? Suurin osa vastaa, että karjalanpaisti, joten kysymys herää, että mikä on tuo mystinen potlohko ja kumpi todella voittaa.

Lähdetään liikkeelle tutusta karjalanpaistista. Lähes jokaisella karjalaispitäjällä oli oma nimityksensä sille paistille, jonka tätä nykyä tunnemme karjalanpaistina. Karjalassa käytettiin harvoin nimeä karjalanpaisti, joten kyseinen nimi on muotoutunut lähinnä muiden kuin karjalaisten suussa tähän muotoon. Hyvin yleinen nimi oli kirvulainen uunipaisti sekä Käkisalmessa käytetty nimi lihapotti. Sakkolassa paistia sanottiin puolestaan pitäjän mukaisesti Sakkolan paistiksi. Nimien kirjon lisäksi myös paistissa käytetty liha on ollut monenlaista. Raaka-aineeksi on sopinut sianlapa, naudanrinta ja lampaanlapa, mutta myös munuaisia ja sian sydäntä on käytetty ainesosina. Käytettävä liha ei kuitenkaan saisi olla liian hienoa, vaan mukana tulisi olla luita, rustoja ja sidekudosta makua tuomassa.

Kokeillaanpas… Alkuperäisestä ja nykyäänkin arvostetusta tavasta poiketen en laita lihoja pataan kokonaisena palana, vaan leikkaan ne sopivan kokoisiksi paloiksi. Sitä mehukkaampia lihoista kuitenkin tulee, mitä isommiksi paloiksi ne jäävät. Käyttämäni lihat ovat sianlapaa ja naudanrintaa, mutta mitä suuremmissa määrin ”liian hienoa”, koska yhtään luuta ei ole joukkoon eksynyt. Tämän siitä saa, kun asuu paikkakunnalla, jonka ainoassa kaupassa ei ole palvelutiskiä, vaan on turvauduttava valmiisiin paistilihoihin. Sisäelimiä en lähde vielä kokeilemaan… Ruskistan lihat ensin voissa pannulla ja kuulotan samalla paistiin tulevat sipulit. Lihojen ja sipulin lisäksi pataan tulevat mausteet sekä vettä niin paljon, että lihat peittyvät. Karjalanpaisti ei ole kiireisen ja nälkäisen hommaa. Valurautapata uuniin ensin puoleksi tunniksi 200 asteeseen ja sen jälkeen vielä haudutusta pienemmässä lämpötilassa vähintään kaksi tuntia. Valmis paisti lautaselle keitettyjen perunoiden ja muiden mahdollisten lisukkeiden seuraksi ja ääntä kohti. Nam!

Potlohkon historiasta ei tahdo oikein löytyä tekstiä, johtuen ehkä juuri siitä, että se on vähemmän tunnettu kuin vertailukohtansa. Onneksi reseptejä kuitenkin löytyy. Paloitellaan perunat, sianlihat sekä sipulit isoiksi lohkoiksi. Myös potlohkon lihat ruskistan pannulla voissa, ennen niiden päätymistä pataan. Johanneslaiseen juhlavaan potlohkoon perunat laitettiin kuorineen ja lihana saattoi olla lampaanpaistia. Laitan paloitellut ainekset pataan ja lisään mausteet sekä veden. Räisälässä käytettiin potlohkon liemenä myös maitoa. Maidon sekaan saatettiin vispata ripaus vehnäjauhoja. Potlohkoa haudutetaan 2,5 tuntia 200 asteessa. Onnistuneen potlohkon päällimmäiset perunat ovat rapean ruskeita. Valmis potlohko tulee yleensä syötyä punajuurten kanssa. Loistava yhdistelmä!

Kumpi sitten voittaa karjalanpaisti vai potlohko? Karjalanpaisti on jo pienestä lähtien ollut suurta herkkua ja yksi lempiruoistani. Sellainen se on edelleen. Potlohkoa kokeiltiin meidän taloudessa ensimmäisen kerran noin vuosi sitten ja sen jälkeen sitä on tullut tehtyä noin kerran kuukaudessa. Se nostaa sijoitustaan kerta toisensa jälkeen ja on kirinyt jo karjalanpaistin rinnalle, jos ei ohikin. Työpaikan kahviossa söin tässä päivänä eräänä potlohkoa ja työkaveri luuli ruokaani karjalanpaistiksi. Ei ollut kuullut potlohkosta aiemmin vaikka on karjalantyttöi hiäkiin. Potlohko kunniaan!

 

Lähteet:

Kolmonen, J. & Viitaniemi, A. 1987. Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Hki: Patakolmonen.

Pelvas, S. & Orpana, E. 2016 (toim.). Karjalainen ruokakirja. Karjalan Liiton naistoimikunnan 40-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Karjalan liitto.

ornouti

Minulle karjalaisuus edustaa historiaa, kieltä ja kulttuuria, mutta myös karjalaista käsityöperinnettä, ruokaa ja matkustelua. Näitä asioita haluan tutkia itsekseni ja näistä asioista haluan kirjoittaa. Työskentelen julkishallinnossa ja vapaa-aikana puuhastelen Karjalaan liittyvän yhdistystoiminnan parissa, mm. Lohjan Karjalaseurassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu