Miten vapaa-aikaa vietetään vuonna 2022?

Ihmiset ovat hyvin erilaista nykypäivänä, mitä esimerkiksi 90-luvulla. Kännykät ja erilaiset pelit ovat tulleet yhtä suositummiksi nuorten aikuisten keskuudessa. Sen sijaan myös kilpailu opiskelupaikoista ja urheiluharrastuksista on kovaa, jolloin eräänlainen suorittaminen näkyy heidän elämässään yhä enenevissä määrin. Sitä paitsi – onko uusi ongelmamme “kännykkäniska” muka vain nuorten ongelma?

Ystävät tärkeässä roolissa

Valtion Neuvosto on tehnyt tutkimuksen nuorten aikuisten vapaa-ajan käyttäytymisestä kahden vuoden välein. Se tarkastelee nuorten aikuisten harrastamista ja vapaa-ajan viettoa. 

Vuonna 2020 ovat tulleet viimeisimmät tutkimustulokset, jossa kysymykset esitettiin aikuisille itselleen. Huomionarvoista on, että yhdeksällä kymmenestä nuoresta aikuisesta on jokin harrastus. Myös media sekä sen käyttö ovat olleet suuressa roolissa kysymyksissä.

Yleiseen tyytyväisyyteen vaikuttavat tutkimusten mukaan terveyden kanssa samalla sijalla ystävät. Ystäviä pidetään siis erityisen tärkeänä, mikä onkin kyseiselle ikäryhmälle hyvin tavanomaista. Vapaa-ajan merkitys on myös korostunut edellisvuosiin verrattuna.

Voiko kyseessä olla paineet työelämässä, somessa ja harrastuksissa, minkä vastapainoksi nuoret aikuiset arvostavat rentoa vapaa-aikaa ystävien kanssa entistä enemmän?

Suosituimmat harrastukset

Ihmiset tykkäävät harrastaa niin urheilua, kuin kulttuurillisia asioita. Myös sosiaalinen media antaa vaikutteita ympäri maailmaa, mikä lisää osaltaan kiinostusta eri kulttuureita kohtaan. Tämä heijastuu niin uusiin harrastuksiin, kuin myös ruoanlaittoon ja pukeutumiseen.

Eniten lisenssejä Suomessa ollaan urheilun saralla ostettu jääkiekkoon, salibandyyn sekä jalkapalloon. Myös toisenlainen pelaaminen on nuorten aikuisten keskuudessa hyvin suosittua, nimittäin erilaiset pelikonsolit ja tietokonepelit ovat ihmisten mielestä rentouttavia ja kiva tapa olla yhteydessä myös kavereihin.

League of Legendsin, Minecraftin ja Call Of Dutyn kaltaiset pelit ovat erittäin suosittuja. Toinen ala, joka on saavuttanut suuren suosion Internetin myötä, on kasinoala, jossa pelien monipuolisuus tarjoaa ainutlaatuisen käyttökokemuksen. Merkittävimpiä ovat kolikkopelit, joissa on erilaisia teemoja ja ääniä, joiden avulla pelaaja voi elää jokaisen pelin täysillä grafiikan, äänien ja temaattisen monimuotoisuuden ansiosta, ja jotka voivat jopa teleportata sinut paikkoihin ja luoda uudelleen todellisia ympäristöjä.

Sosiaalinen media syö vapaa-aikaa

Sosiaalinen media vie ihmisten aikaa merkittävästi, mikä on niin hyvä asia, kuin joskus huonokin. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, mikä onkin ymmärrettävää nykypäivänä, kun aikuiset istuvat julkisessa liikenteessä nenät kiinni älylaitteissaan.

Some on hyvä paikka pitää yhteyttä niin perheeseen kuin ystäviin, jakaa kuvia ja kivoja videoita, mutta somessa on myös varjopuolensa. Ja nämä varjopuolet heijastuvat myös valitettavan usean ihmisen elämään.

Kiusaaminen on laajentunut, sillä somen vuoksi kiusaamista ei pääse välttämättä pakoon edes kotisohvalla. Jos ei ole osana somea, saattaa jäädä ulkopuolelle muiden ihmisten jutuista. Toisaalta somessa kiusaamisen riski on suuri, sillä käyttäjänimen takaa on helppo sanoa ilkeitä, pahansävytteisiä kommentteja toisille niin ulkonäköön, kuin valintoihin liittyen.

Maailma muuttuu – ja niin myös ihmisten vapaa-aika

On luonnollista, että ihmisten vapaa-ajanviettotavat ovat muuttuneet ja tulevat varmasti muuttumaan. Somessa on hyviä esikuvia ihmisille. Lisäksi somepoliisit  sekä erilaiset kiusaamista vastustavat kampanjat lisääntyvät, joissa on mukana monen idoleita.

Lisäksi erilaiset netinkäyttöä valvovat sovellukset ovat loistavia työkaluja oman ajankäytön seuraamiseen. Sitä olisikin syytä valvoa edes jossain määrin, sillä kaikki sisältö ei todellakaan ole kaikille sopivaa. 

Turvallisuudentunne ja itsetunto

Onneksi myös urheiluharrastukset, käsityöt ja kulttuuri kiinnostavat ihmisiä paljon ja vapaa-ajan viettotapoja riittää. Siksi onkin tärkeää, että olemme yhdessä rakentamassa ihmisille turvallista maailmaa ja hyvää itseluottamusta sekä itsetuntemusta.

Kaikki lähtee myös turvallisesta vapaa-ajasta ja tärkeää olisi, että nuoret aikuiset saisivat kokea olevansa arvostettuja juuri omanlaisinaan persoonina. Tähän myös eri urheiluharrastukset ja peliharrastukset kannustavat kehittäen samalla tunnetaitoja, pettymyksensietokykyä ja rakentamalla sosiaalisia suhteita taustasta välittämättä.

Tutkimusten mukaan myös ystävyyssuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat todella tärkeitä ihmisille. Siksi vapaa-ajalla vietetty aika sekä harrastukset lisäävät tyytyväisyyttä omaa elämää ja itseä kohtaan.

Vapaa-aikaa vietetään yhä useammin yksin

Keskimäärin suomalaiset käyttivät päivittäin hieman yli kolme tuntia kotitöiden tekemiseen jonkun toisen kanssa. Vajaa kaksi tuntia käytettiin kotitöiden tekemiseen perheenjäsenen kanssa ja puolitoista tuntia yksin. Viime vuosikymmenen aikana on nähty sekä miesten että naisten lisääntyvän kotitöiden yksin tekemisen määrässä. Ihmiset auttavat usein myös ystävien tai sukulaisten kodeissa; tämä on keskimäärin noin kolmekymmentä minuuttia päivässä.

Vaikka yhä harvempi tapaa ystäviä henkilökohtaisesti, yhä useampi pitää yhteyttä ystäviinsä puhelimitse tai internetin välityksellä. Itse asiassa 28 prosentilla suomalaisista on viisi tai useampia läheisiä ystäviä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 15 vuotta sitten.

Vapaa-aika on suomalaisille tärkeämpää kuin työ

Viimeisimmän vapaa-aikatutkimuksen tulokset paljastavat, miten digitalisaatio on muuttanut jyrkästi joitakin ihmisten elämän osa-alueita ja jättänyt toiset suhteellisen koskemattomiksi. Esimerkiksi tapa, jolla pidämme yhteyttä ystäviimme, on kehittynyt, ja matkustaminen on aiempaa tärkeämpi osa vapaa-aikaamme. Monille suomalaisille kesämökkimatka on kuitenkin edelleen yksi lempiharrastuksista.

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksissa on selvitetty laajasti suomalaisten vapaa-aikaa jo 40 vuoden ajan. ”Vapaa-aikatutkimuksen otos on kattanut 1980-luvulta lähtien koko 10 vuotta täyttäneen väestön. Tämä mahdollistaa myös sekä lasten ja nuorten että ikääntyneiden arjen kokemisen kartoittamisen”, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi.