Kuinka pandemiaa torjutaan massakontrollilla?

Hallitus on valmistellut mobiilisovellusta korona-altistuneiden jäljittämiseen. Miten tulisi suhtautua korona-altistuksesta kertovan mobiilisovelluksen käyttöön?

Kysymys on monitahoinen, eikä liity vain yhteen sovellukseen ja sen toiminnallisuuteen. Erilaisten massakontrollin muotojen kehittely pandemian hallintaan on vasta alussa. Lisäksi pitäisi ennakoida, mitä muita käyttöjä tai kontrollin muotoja sovellukseen voi liittyä.

Onko massakontrolli hyväksyttävää?

Oikeuskanslerin mukaan tiedon korona-altistuksesta jakava sovellus olisi hyväksyttävä, jos se toteutetaan EU-komission suosituksiin perustuen minimoimalla henkilötietojen käsittely.  Hallituksen antamien tietojen mukaan sovelluksen käyttö olisi myös vapaaehtoinen.

Vapaaehtoisuus ja henkilötietojen suoja ovat toki minimivaatimuksia tällaiselle sovellukselle kansalaisen oikeusturvan kannalta, mutta eivät periaatteina kerro vielä sitä, mitä ne käytännössä tarkoittaisivat. Mitä tarkoitetaan vapaaehtoisuudella? Miten toteutetaan henkilötietojen suoja?

Uudet pakot

Massakontrollin järjestelmien vanavedessä syntyy usein huomaamatta uudenlaisia kytkentöjä ja käytännön pakkoja. Millaisia uusia pakkoja syntyy koronan seurantasovelluksessa? Jääkö vapaaehtoisen käytön periaate vain sovelluksen hyväksyttäväksi tekemisen mainospalaksi vai alkavatko jotkin muut tahot esittää edellytyksenä sitä, että käyttää näitä sovelluksia? Eli alkavatko esimerkiksi työnantajat/Kela/koulut/yliopistot edellyttää omien käytäntöjensä puitteisa, että hyödyntää näitä sovelluksia? Tällöin vapaaehtoisuus ei ole tosiasiallista, vaan käytännössä sovelluksen käyttö on pakollista.

Data siirtyy muihin järjestelmiin 

Datan liitännät muihin käyttöihin näyttävät olevan selviä jo alkumetreillä. Valmistuttuaan seurantajärjestelmä olisi oikeuskanslerin mukaan tarkoitus yhdistää terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Altistunut pääsisi siten esimerkiksi nopeasti testaukseen ja voisi karanteenissa ollessaan hakea tartuntapäivärahaa. Eli data kytkettäisiin tällä tavoin esimerkiksi Kanta-palveluun ja/tai KELAn järjestelmiin? Miten data altistumisesta vaikuttaisi testaukseen, kun nykyisellään testaukseen ei pääse edes vahvojen oireiden kanssa?  Teknologia ei yksinään tuo parannusta testaukseen pääsyyn.

Massakontrollin infrastruktuuri

Mobiiliseurannan käyttöönotto luo jo sinänsä infrastruktuurin, joka mahdollistaa vastaavan seurannan laajentamisen tai sovittamisen muihin käyttöihin. Mitkä ovat mahdolliset tulevat tai laajennetut käytöt? Kun jäljitetään pandemian varjolla yleisen edun nimissä terveydellisistä syistä yhtä asiaa, mitä jäljitetään seuraavaksi?

Massakontrollin teknologiat eivät ota kantaa samojen sovellusten myöhempiin käyttöihin. Väistämättä näillä rakennelmilla luodaan massakontrollin kehykset ja infrastruktuuri, jossa on omat riskinsä kansalaisten oikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian näkökulmasta.

Kansainväliset kehykset

Pandemian hallintaan ja torjuntaan on sovellettu ja suunnitteilla monenlaisia massakontrollin järjestelyjä. Yli 30 maassa sovelletaan jo erilaisia koronaviruksen hallintaan tarkoitettuja valvontajärjestelmiä.

Niihin liittyvät toimintamalleissa on kuitenkin myös arvosteltavaa. Amerikkalainen kasvontunnistusta hyödyntävä Clearview AI on jälleenmyynyt sovellusta varten keräämiään kasvokuvia turvallisuusviranomaisille ja yksityishenkilöille.  Kiinalainen Alipay Health Code tuottaa kohteistaan riskianalyyseja ilman, että on käyttäjien tiedossa, mihin ne perustuvat ja antamatta käyttäjille niiden tuloksia.

Mitä seuraavaksi on tulossa? Miten mahdolliset kansainväliset sopimukset ja velvoitteet näissä järjestelyissä vaikuttavat meihin? Ovatko suunnitelmissa olevat massakontrollin muodot vain alkusoittoa?  Voiko EU tai WHO velvoittaa (=pakottaa) johonkin muuhun sovelluksen varjolla, jotka eivät noudatakaan samoja oikeudellisia näkökohtia yksityisyyden, tietosuojan tai muiden näkökohtien osalta?

Who is who in WHO?

Amerikkalaisten luopuessa WHO:n rahoituksesta, suurimaksi rahoittajaksi nousee nykyisellään Gates Foundation. Bill Gates haluaa omien sanojensa mukaan rokotteen kaikille ja jokaiselle maapallolla. Hänen mukaansa rokotteeseen liittyy myös ”uudenlaisia ominaisuuksia”. Mitä ne ovat?

Gates on juuri ilmoittanut, että hän pitää parhaana rokotteena koronaan RNA-pohjaista rokotetta. Yhtään RNA-pohjaista rokotetta ei ole vielä hyväksytty käyttöön. Kyseistä rokotetyyppiä pidetään vielä vaikutuksiltaan arvaamattomana, ja sen otaksuttuna sivuvaikutuksena pidetään esimerkiksi immuunijärjestelmän heikentämistä.

Internet-jätit panostavat verkkosensuuriin

Tämän epävarmuuden lisäksi WHO ja internet-jätit ovat panostanut verkkosensuuriin aiheesta. Jo helmikuussa 2020 WHO neuvotteli Googlen  ja Amazonin kanssa koronaan liittyvän disinformaation karsimisesta verkosta. Pandemiasta ei sillon ollut vielä laajalti tietoakaan. Miksi jo silloin oli panostettava etukäteen verkkosensuuriin?

Huhtikuussa YouTuben johtaja Susan Wojcicki ilmoitti, että heidän palvelustaan tullaan karsimaan kaikki WHO:n rokoteohjelmien vastainen informaatio. Vaikka virheellistä tietoa koronasta onkin verkossa, internet-jättien panostus verkkosensuuriin ei näytä erityisen hyvältä, kun tiedonsaanti uudentyyppisen rokotteen turvallisuuden suhteen olisi aivan oleellista. Erityisen arveluttavaksi sensuurin tekee, kun WHO:n rokoteohjelmien – käytännössä Gatesin rahoittamien rokoteohjelmien – kritiikki halutaan hävittää verkosta.

Oikeus turvalliseen rokotteeseen 

Pandemian torjunnan seuraavassa vaiheessa massakontrollin mekanismit näyttäytyvät jo aivan eri valossa. Kontrollin kohteeksi tulevat seuraavaksi rokotteen ottaneet.

Rokotteen suhteen ollaan kuitenkin aivan uudessa asetelmassa, kun kyse on uudentyyppisestä rokotteesta. Eikö olisi täysin vastuutonta jakaa koko väestölle rokote, joka lähtisi ”koekäyttöön” ja jonka lopputuloksena heikentynyt immuniteetti voisi pahimmillaan vieläpä altistaa enemmän sairauksille?

Miten Suomi on mukana tämänkaltaisen rokotteen kehityshankkeissa. Ja olemmeko velvoitettuja niiden myötä hankkimaan juuri tämän vaikutuksiltaan ihmisiin täysin arvaamattoman rokotteen?

Kysymys turvallisesta pandemian hallinnasta ja samalla myös kehitteillä olevan rokotteen turvallisuudesta on syytä esittää nyt, eikä sitten, kun kädet sen suhteen ovat jo sidotut.