Palkalla on tultava toimeen Euroopan Unionissakin
Harva suomalainen mieltää Euroopan Unionin sisäpoliittiseksi areenaksi, missä Suomi on vain yksi päätöksentekijä EU-talousalueessa. Suomen työmarkkinat ovat yksi osa EU:n yhteisistä työmarkkinoista. EU ei siis ole kansainvälistä toimintaa, vaan jokainen suomalainen palkansaaja ja kansalainen toimii eurooppalaisessa yhteisössä.
Suomalaiset työntekijät ovat olleet pitkään erityisessä suojeluksessa EU:ssa, sillä työelämän uudistukset ja lainsäädäntö saavat alkunsa EU:ssa. Siksi on tärkeää, että suomalaiset palkansaajat äänestävä vahvasti näissä vaaleissa.
Euroopan työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja sopivat myös työelämän kehittämisestä. Tätä työmarkkinajärjestöjen ja komission yhteistyötä ja neuvotteluja kutsutaan sosiaaliseksi vuoropuheluksi tai sosiaalidialogiksi. Se vastaa suomalaista kolmikantamallia, jossa osapuolina ovat työnantajat, työntekijät ja hallitus.
EU:n parlamentti tarvitsee vahvaa työelämän ja palkansaajien edunvalvojaa. Parlamentissa tehtävä lainsäädäntö vaikuttaa aina tavalla tai toisella palkansaajien toimeentuloon ja asemaan työmarkkinoilla. Koska EU on tällä hetkellä palkansaajien paras ystävä, on suomalaisilla palkansaajilla paljon asioita, joita pitäisi parantaa juuri EU:n lainsäädäntötyön kautta.
Palkalla on tultava toimeen Euroopan Unionissa. Nyt tilanne on erittäin haastava. Palkkaköyhyys on kasvanut merkittävästi. Pääomia on suitsittava siten, ettei palkkoja voida dumpata yritysvaihdoksissa. Useimmiten yrityskaupoissa heikennetään työntekijöiden palkkoja ja työehtoja. Pääomien omistajat maksavat näillä leikkauksilla omistajille osinkoa. Tällaiselle keinottelulle on saatava loppu. Lisäksi on säänneltävä siitä mm. että vastentahtoiset osa-aikatyöntekijät saavat täydet tunnit. Nollatuntisopimukset ja vastentahtoiset osa-aikatyöt köyhdyttävät ihmisten toimeentulon, joita työnantajat paikkaavat julkisilla verovaroilla erilaisten tukien muodossa.
Vihreä siirtymä on ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnin vuoksi tärkeitä asioita. Näissä parlamentin päätöksissä on tärkeää, että palkansaajan asemaa toimeentulon näkökulmasta vaalitaan. Polttomoottoriautojen valmistuksen lopettaminen vuonna 2030 ei auta suomalaista työntekijää, jos tilalle ei ole antaa EU:n tasoista taloustukea kansalaisilleen hankkia vaikkapa sähköautoa. Suomi on harvaan asuttu maa ja joukkoliikenne on heikkoa. Joten iso taloudellinen tuki tarvitaan monelle palkansaajalle, jotta vihreään siirtymään kaikki voivat lähteä mukaan. Yhdysvalloissa presidentti Biden on käynnistänyt IRA -ohjelman (Inflation Reaction Act), jossa tuki vihreään siirtymään kansalaisille ja yrityksille on mittava.
Euroopan Unionin vaalit alkavat keskiviikkona ennakkoäänestämisellä 29.5.-4.6. ja varsinainen vaalipäivä on 9.6. Jokainen äänestäjä voi muuttaa maailmaa omalla äänellään. Ihmisarvoinen Eurooppa on nyt äänestäjistä kiinni.
Asiasisällössä ei valittamista. Kappalejaon tarkistamista suosittelen.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka olisikin toivottavaa, että jokainen tulisi palkallaan toimeen, ei sellaista voi julistaa yhteiskunnan tai lainlaatijoiden vastuuksi. Toimeentulo jo käsitteenä vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen, kaikilla on omat menorakenteensa ja omat tilanteensa. Ja palkkaahan maksetaan sekä osa-aikaisista töistä, tilapäistöistä, urakoista y.m. Yhteiskunta ei ole sellainen, että wanhaan neuvostomalliin jokaisella oli täyspäiväinen työpaikka, josta maksettiin jokaiselle kuukausipalkka.
Protestini tuollaista ”palkalla on tultava toimeen” -lausumaa vastaan viestittää syvällistä käsityseroa yhteiskunnan ja yksilöiden välisestä suhteesta verrattuna vasemmistoon – esimerkiksi sosialidemokraatteihin. Ihmiset ovat vapaita yksilöitä, jotka elävät lainsäädännön puitteissa kuka mitenkin, useinmiten pyrkien maksimoimaan oman hyvinvointinsa. Tämä diversifioitunut joukko muodostaa ”yhteiskunnan”. Sosialismissa puolestaan yhteiskunta on kaiken perusta ja yksilöt palvelevat yhteiskuntaa alamaisina.
Yhteiskunta ei maksa palkkaa, vaan työnantaja, jolla ei ole työllistämisevlvoitetta. Ei myöskään ole ollut velvoitetta perustaa mitään työpaikkaa. Jos hän saa jonkun vapaaehtoisesti palkattua työhön sellaisella palkalla, että hän itse vielä pystyy sen kustantamaan. niin ei siihen ole yhteiskunnalla nokan koputtamista. Palkollisellakin voi olla muita tuloja, jos niitä tarvitsee eikä pysty vaikuttamaan omaan menorakenteeseensa riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti