Takaisin kotiin – Aleksis Kivi

Historioitsija Teemu Keskisarja piipahti jokunen viikko sitten Siuntiossa kertomassa Aleksis Kiven elämästä. Luin Keskisarjan kirjan Saapasnahka-torni, Aleksis Kiven elämä ja kuolema, joka herätti mielenkiinnon ja monta kysymystä. Siuntion sosialidemokraattien yhdistys sai sitten houkuteltua Teemu Keskisarjan kirjailijavierailulle Siuntion kirjastoon kertomaan kirjastaan ja Aleksis Kivestä ja tämän suhteesta Siuntioon.

Teemu Keskisarja Siuntion kirjastossa 2019

 

Siinä kuunnellessani jäin pohtimaan Aleksis Kiven ja Siuntion suhdetta. Koulunpenkkiä kuluttelin nuorena poikana Kirkkonummen kouluissa ja sen aikaisesta jäi mieleen, että Seitsemän Veljestä kirja oli aivan liian raskas nuorelle Parviaiselle. Mieleen jäi Kiven yhteys Nurmijärveen. Myöhemmin lukiossakin muistan maininnat Nurmijärvestä.

Nurmijärvi on osannut napata jopa vaakunakseen Seitsemän veljeksen vaaleakutriset päät. Nurmijärvi on siis voittanut Kiven brändäyksen itselleen… ainakin ensimmäisen erän.

”Minä menestyn taas hyvin täällä maalla. Matkaltani tänne en tunne vielä mitään rasituksia terveydelleni, ja minä toivon, että viimein kaikki käy hyvin. Itse kulku tänne oli hyvin hauska. Tie oli oivallinen, ilma kaunis ja luonto vielä täydellisesti kesäinen, ja kuvailukseni voima tuntui vilkkaamaksi kuin koskaan ennen. Tultuani viimein matkani päähän, otettiin mua vastaan ilolla, joka liikutti mieltäni” – Kivi Siuntiosta 1864

Siuntion Fanjunkarsissa Charlotta Lönnqvist antoi Kiven täyden ylläpidon ja täydelliset olosuhteet kirjallisen nerouden saavuttamiseen.

Siuntiossa Kivi kirjoitti lähes kaikki hänen teokset ja voidaan sanoa, että kaiken merkittävän tuotannon. Historioitsija Keskisarja totesikin, että Kivi on ammentanut kokemuksiaan Siuntion luonnosta ja kylän ihmisistä teoksiinsa.

Olkamme siuntiolaiset ylpeitä kansalliskirjailijastamme ja nostettakoon hänet siihen arvoon, joka hänelle tällä kylällä kuuluu.

Kivi totesi joskus kirjeessään, että siuntiolaiset ovat umpimielisiä. Samoihin aikoihin muuan lohjalainen tilanomistaja sanoi näin: ”Jos minä pyytäisin väkeäni menemään tuleen minun puolestani, niin he tekisivät sen, mutta jos ne olisivat siuntiolaisia, niin ne heittäisivät siihen minut itseni”

Käyttäkäämme edellemainittuja ominaisuuksiamme hyväksi ja nostakaamme Aleksis Kiven merkitys Siuntiolle voimavaraksemme.

Olen keskustellut Kiven merkityksestä Siuntiolle ja ammentanut itsekkin näiden maisemien, luonnon kauneudesta, ihmisten itsepäisyydestä ja umpimielisyydestä henkistä voimavaraa.

Kunnanvaltuutettu Antero Honkasalo (vas) ehdotti minulle, että mitä jos Aleksis Kivelle tehtäisiin patsas tänne Siuntioon. Se on loistava alku, pieni puisto jossa graniittinen Aleksis Kiven patsas, pieni suihkulähde ja penkit. Ehkäpä jokavuotinen Kiven kirjanlukupäivä Fanjunkarsissa. Toivottavasti Antero tuo aloitteen seuraavaan valtuuston kokoukseen ja toivottavasti koko valtuusto voi sen allekirjoittaa ja kunnioittaa osaltaan meidän oman kylän poikaa Aleksis Kiveä – Alexis Stenvallia.

Kuten jo aiemmin kirjoitin, Aleksis Kivi kirjoitti kaikki merkittävät teoksensa Siuntiossa , eli ja vaikutti ja vaikuttaa yhä kylämme keskellä.

Kuolinvuoteellaan hänen sanotaan lauseneen ” Minä elän, elän”

Ja niin hän elää, täällä Siuntiossa

 

Aleksis Kiven kotitalo Fanjunkars Siuntiossa
parviainen

49 vuotias Siuntion kunnanvaltuutettu .Siuntion kunnanhallituksen II-varapj Siuntion sosialidemokraatisen yhdistyksen puheenjohtaja Nyt myös Uudenmaan maakuntavaltuuston Siuntion edustaja Intohimona jalkapallo ja pyöräily Postit tähän: <a href="mailto:kristian.parviainen@gmail.com">kristian.parviainen@gmail.com</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu