Keskustelun vaikeus maahanmuutossa

Vaikka Suomi loistaa monessa asiassa maailman kärkisijoilla on meillä joitain kipupisteitä joihin ei tunnu kuuluvan ratkaisuja. Yksi näistä kipupisteistä on maahanmuutto ja siihen liittyvät haasteet. Asia tuntuu olevan kuuma peruna mihin ei haluta tarttua, katsotaan ohi ja toivotaan että ongelma korjaisi itse itsensä. Ongelmana tässä on, että olemme itse luoneet tämän ongelman ja se ei korjaannu itsestään.

Mikä tässä on nyt sitten ongelmana?

Yhtenä suurena ongelmana näen meidän kantasuomalaisten rasismin pelon. Emme me ole sen rasistisempia kuin muuallakaan ihmiset. Tässä on kyse paradoksista. Pelkomme ohjaa meitä rasismiin. Aina kun näemme ongelmia mihin liittyy muualta tulleita ihmisiä ja suljemme silmämme ja vaikenemme, synnytämme ja kasvatamme rasismia. Jos me ”katsomme ohi” maahanmuuttoon liittyvien ongelmien edessä niin emme näe näitä ihmisiä muuta kuin jonkin rodun, värin tai jonkin kulttuurin edustajina. Jos haluamme kohdata tulijat tasavertaisina ihmisinä niin meidän tulee tarjota vapauden lisäksi vastuuta. Jokaisen täällä olijan ja tänne tulijan tulee täyttää tiettyjä velvollisuuksia. Jokainen joka saapuu uuteen maahan, on noudatettava kyseisen maan tapoja, normeja ja lakeja. Maassa maan tavalla.

Olen itse asunut vuoden Syyriassa. Toimin lääkintäjoukkojen kersanttina poliklinikan esimiehenä. Vastuullamme oli alueen rauhanturvaajien ja heidän omaisten terveydenhuollon lisäksi Syyrian arolla vastaanotto paikalliselle väestölle. Vuoden aikana tutustuin suureen joukkoon niin toisiin rauhanturvaajiin kansallisuudesta riippumatta ja paikallisiin ihmisiin. Silti en voi sanoa tietäväni muuta kuin mitä näin ja koin. Teimme yhdessä työtä rinta rinnan. Se oli itselläni reitti myös paikalliseen kulttuuriin. Toinen reitti oli yhteinen kieli.

Työ ja kielen opiskelu

Avainasemassa on nopea kielen opiskelun ja työn aloittaminen pian maahan saavuttua. Voimme velvoittaa kielenopiskeluun mikä on sidottu toimeentulotukeen. Tämä velvoite täytyy ulottaa kaikkiin perheenjäseniin. Kieli on muutakin kuin vain kieli. Kieli on kulttuuria ja historiaa. Kieli on tapoja ja normeja. Minun on mahdotonta ymmärtää miten tänne tulija voi integroitua jos hän ei opi kieltä. Espoossa tarjotaan opetusta kymmenillä eri kielillä. Se ylläpitää polarisaatiota. Suomen, ruotsin ja englannin kielen opiskelun tulee riittää. Muu on resurssien hukkaamista. Työ voidaan aloittaa nopealla aikataululla esimerkiksi Kelan kanavoimana. Kelalla on lukuisia erilaisia kuntoutusmalleja ja käytänteitä joita voi hyödyntää. Kelan avulla voisimme myös pehmentää työmarkkinalainsäädäntöämme maahanmuuttajien suhteen. Työmarkkinalaissamme on enemmän pykäliä kuin asukkaita Suomessa. Se on hidas ja kankea systeemi. Tärkeää on toimiminen. Se lisää toimijuutta ja merkityksen kokemuksia tänne tuleville ihmisille. Näin annamme heille todellisen mahdollisuuden

 

+1
Pekka Riihimäki
Kokoomus Espoo
Ehdolla kuntavaaleissa

54 vuotias kouluttajapsykoterapeutti. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Teso ry:n puheenjohtaja neljättä kaksivuotiskautta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu