Maamme-laulu ja kertosäkeen arvoitus
”Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu”, näin sanotaan, mutta eihän se ole totta. Maamme-laulussa on kertosäe, mutta Mu isamaa, mu õnn ja rõõm -hymnissä ei. Poistiko joku sen? Vai kävikö aivan päinvastoin? Tapausta on tutkittava.
Epäiltäviä säkeentekijöitä ovat journalisti Johann Voldemar Jannsen Tartosta, urkuri Heinrich Hermann Wächter Viipurista ja maanmittari Isak Johan Inberg Hämeenlinnasta. Jäljet vievät 150 vuoden päähän ja Viron ensimmäisille laulujuhlille.
Välittäjänä epäiltävä on myös yliopistomies Yrjö Koskinen, joka vietti kesäkuussa 1867 aikaa Tartossa Johann Voldemar Jannsenin perheessä, joka pyysi häneltä nuotteja Viron laulujuhlien tarpeisiin. Tulee siis jäljittää ne nuotit, joiden pohjalta Jannsen kirjoitti Viron tulevan kansallislaulun Mu isamaa, mu õnn ja rõõm.
Ennen laulujuhlia ehdittiin suomeksi julkaista vain kaksi neliäänistä, ”maallista” laulukirjaa.
Ensimmäinen Moniäänisiä lauluja Nuorisolle ilmestyi vuonna 1862. Sen kokosi kartanpiirtäjänä tunnettu I. J. Inberg tekijänimellä I. I. Iltanen.
Jälkimmäinen oli Kokous Neliäänisiä Lauluja, jonka julkaisi Viipurin Pietari-Paavalin kirkon urkuri ja kaupungin koulujen musiikinopettaja Heinrich Wächter vuonna 1867. Muita ei ole ja oikean määrittää Jannsenin maaliskuussa 1869 Koskiselle postittama kiitoskirje:
”Teitä ehkä kiinnostaa saada tietää, että juhlamarssiksi valittiin yksi hyväntahtoisesti lähettämistänne suomalaisista kvartetoista: Collanin ’Mun muistuu mieleheni nyt’ etc.”
Kumpikin lauluvihko sisälsi Maamme-laulun, mutta mainitun Savolaisen laulun vain Inbergin kokoelma, jossa se oli neliäänisenä ja kaikkien 11 säkeistön kera. Vertailu juhlien nuottivihkoon osoittaa identtisyyden. Hymnien osalta jako viivastoriveillekin on sama. Viron kansallislaulu lienee siis sovitettu Inbergin nuottien pohjalta.
Samalla nuottimerkinnät tekevät selväksi, ettei Jannsen ole poistanut eikä edes voinut poistaa kertosäkeitä. Niitä ei ollut näissä nuoteissa, kuten ei Wächterinkään.
Kertosäkeen istutti kansakoululaitos?
Tutkimuslinja palautuu Heinrich Wächteriin, jonka vaikutus koululauluissa ulottui koko Suomeen. Hän laati ensimmäiset koululaulukirjamme. Ensimmäinen oli vuonna 1858 julkaistu ruotsinkielinen Samling af valda sångstycken för skolorna. Sen ensimmäisenä lauluna oli Vårt Land, jonka nuotit olivat kertosäkeelliset.
Vuonna 1864 ilmestyi historiamme ensimmäinen suomenkielinen koululaulukokoelma 50 Koulu-Laulua, joka sisälsi Paciuksen sävelmän – samoin kertosäkeellisenä – nimellä Syntymaamme.
Seuraavissa painoksissa laulun nimi ja suomennos hakeutuivat nykymuotoonsa, mutta kertosäe pysyi ja löysi tiensä kohta muidenkin kokoelmiin. Viipurin kansakoulujen tarkastaja Anton Rikström julkaisi vuonna 1884 oman laulukirjansa Kaksiäänisiä lauluja kansakouluille sisällyttäen Maamme-lauluun kaikki 11 säkeistöä – ja kertosäkeen.
Merkille pantavaa on, että neliäänisenä Wächter sovitti laulun vielä vuonna 1867 ilman kertosäettä. Ehkä hän koki sen pitkittävän täyttä 11 säkeistön kuoroesitystä. Kouluissa kertosäe taas avitti pedagogisesti lauluun yhtymistä ja sen omaksumista.
Kertosäkeen isäksi on löytynyt epäilty. Kantaako hän myös vastuun Suomen ja Viron kansallislaulujen erosta? Jakaako sitä kansakoulujen isä Uno Cygnaeus?
Eron sijasta Jannsen pyrki Virossa samuuteen ja seurasi suomalaisia nuotteja. Sitten kouluissa sama laulu opetettiin kertosäkeellä eri lauluksi. Näinkö se kävi?
- Lähteet 4.10.2019 julkaistussa laajemmassa kirjoituksessa.
Paciuksen sävellys kolmin nuotein
Kommentit (0)